Kansainvälisen Maan päivän kunniaksi vaalimme kiertotaloutta ja kunnon ravintoa

Maailma on kompleksinen, mutta hyvä paikka olla ja maa on suonut meille ainutlaatuiset olosuhteet elämään. Olemme haastaneet Sipti-yhtiöiden muut yritykset, Sipti Oy:n, Sipti Infra Oy:n ja Kymen Sipti Oy:n viettämään kanssamme Maan päivää (International Mother Earth Day). Aloitamme tänään 22.4. Äiti Maan kunniaksi syömään luomu- ja lähituotettua ruokaa viikon H-hetkestä eteenpäin!

Tämä tärkeä päivä puhtaan veden, ilman sekä koko elinympäristön hyväksi herätti pohtimaan, miten me Sipti Environmentissa olemme mukana vaikuttamassa kehityksessä positiiviseen suuntaan. Olemme innoissamme osallisena kehityksessä parempaan – puhtaampaan luontoon ja paremmin voivaan elinympäristön laajaan kirjoon. Aina hyönteisistä kalojen kautta ihmisiin. Nykyteknologian ja tiedon avulla pääsemme toteuttamaan valoisampaa huomista ja saamme olla mukana projekteissa, joilla oikeasti on merkitystä. Kiitämme tästä asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme.

Kiertotalous – aikamme tärkeimpiä innovaatioita näyttää suuntaa ja mahdollistaa kehitystä uusiin toimintatapoihin ja ajatteluun. Käsitteenä kiertotalous ei ole kovinkaan uusi, mutta tekee tuloaan kovaa vauhtia myös rakentamisessa. Esimerkiksi Helsinki on luonut loppuvuodesta 2020 oman päivitetyn tiekarttansa, jonka rakentamisen kiertotalouteen toimintamme nivoutuu erinomaisesti. Yksityiset toimijat yleistyvät kiertotalouspalveluiden tuottajina ja pyrimme olemaan aina mukana kehityksen kärjessä. Valitsemme yhteistyökumppanimme tarkoin ekologinen toteutus seipään kärkenä.

Hiilidioksidipäästöt ovat rakentamisessa valtavia, ja suurin osa niistä keskittyy uusien materiaalien tuottamiseen. ”Rakennettu ympäristö kuluttaa maailmanlaajuisesti lähes puolet vuosittain tuotetuista materiaaleista. Maailman kaupunkien yhteenlaskettu materiaalien kulutus oli vuonna 2010 noin 40 miljardia tonnia ja on arvioitu, että määrä tulee nousemaan 90 miljardiin tonniin vuoteen 2050 mennessä. Kiertotalouden mukaisilla ratkaisuilla on mahdollista vähentää rakennusmateriaaleista aiheutuvia päästöjä jopa 38 prosenttia vuoteen 2050 mennessä” (Helsingin kierto- ja jakamistalouden tiekartta 2020; Ellen MacArthur Foundation, Material Economics. Completing the picture, How the circular economy tackles climate change). Toimimalla kiertotalouteen liittyvien ympäristöpalveluiden tuottajana pyrimme vastaamaan tähän tarpeeseen tarjoamalla laadukkaita rakentamisen kiertotalouspalveluita.

Yleisimmin toimintamme kiertotaloudessa liittyy pilaantuneen maan (PIMA) kunnostuksiin. Massamäärät ovat toisinaan kohteesta ja pilaantuneisuustasosta riippuen valtavia. On tärkeää suunnitella ja toteuttaa työ laadukkaasti siten, että vain välttämätön maa kuljetetaan vastaanottopaikkaan ja pyrkiä minimoimaan kuljetusetäisyydet. Tekemällä kestävyyskartoituksen ja pyrkimällä riskinarvioperusteiseen kunnostamiseen vältetään turhan mittavia toimenpiteitä. Mahdollisuuksien mukaan suosittelemme in situ- kunnostuksia, joissa materiaalin ei tarvitse lähteä kiertoon lainkaan, eikä kuljetuspäästöjäkään synny. Käytämme kuljetuksiin sähköisiä siirtoasiakirjoja aina kun mahdollista turhien paperivuorien välttämiseksi. Tämä on kiertotaloutta parhaimmillaan.

Materiaalien sivuvirrat ovat myös olleet olennaisena osana tekemistämme. Jätemateriaalien hyötykäyttöön liittyen nk. MARA-asetus tukee toimintaamme ja haluamme saada eri jätejakeet kiertoon ja hyötykäyttöön. Asetuksella pyritään vähentämään neitseellisten raaka-aineiden tarvetta maanrakentamisessa. Betonin ja tiilen lisäksi myös tuhkan hyötykäyttömahdollisuudet ovat nousseet merkittäväksi osaksi toimintaamme. Olemme olleet myös mukana kehittämässä stabilointiseoksia teollisuuden sivuvirtoja hyödyntäen. Soveltuvilla seoksilla olemme voineet hyödyntää sellaisenaan rakentamiseen soveltumattomia materiaaleja maankaatopaikalle tai muuhun vastaanottopaikkaan viennin sijaan.

Tiedostamme, että tekomme ja toimintamme ovat paikallisia, mutta uskomme jokaisen teon vaikuttavan. Osana Suomea, yhtä kiertotalouden edelläkävijävaltioista, voimme yhdessä olla muiden Siptien kanssa vaikuttamassa myös globaalisti kestävämpään suuntaan. Lähdetkö siis mukaan luomu-/lähiruokaviikkoomme ja ajattelisit Maan päivän kunniaksi, kuinka pienistä yksilöllisistä päätöksistä voi syntyä merkittävää jälkeä.

Hyvää alkanutta kevättä!

Aleksi ja muut Siptiläiset

© Roni Järvensivu

Olemme nyt laatu- ja ympäristösertifoitu yritys – miten tämä näkyy jokapäiväisessä työssämme?

Sipti Environment Oy:lle on myönnetty laatu- ja ympäristösertifikaatit osoituksena laadukkaasta ja luotettavasta työstä asiakkaidemme sekä ympäristön hyväksi. Sertifioinnin myötä meillä on loistava työkalu toimintamme laadun mittaamiseen ja jatkuvaan kehittämiseen.  Asiakkaamme ja yhteistyökumppanimme voivat luottaa siihen, että projektit hoidetaan nyt ja jatkossa laadukkaasti ympäristönäkökulmat huomioiden. 

Erilaisilla johtamis- ja laatujärjestelmillä on ollut olennainen osa yritystoiminnan kehittämisessä jo 1980–1990-luvuilta lähtien. Ajan saatossa laadun käsite on hieman muuttunut, ja nykyisin termi kattaa yritystoiminnan kaikki osa-alueet aina johtamisesta valmiiseen tuotteeseen saakka. Viime vuosina myös ympäristöjohtamisen merkitys on korostunut voimakkaasti muun muassa kuluttajien asennemuutoksen vuoksi. Laadunhallintaan on vuosikymmenten saatossa kehitetty useita erilaisia menetelmiä, kuten laatustandardeja sekä erilaisia laskentatyökaluja. Näistä tunnetuimpia lienevät kansainvälisen standardoimisjärjestö ISO:n kehittämät laatu- ja ympäristöstandardit ISO 9000 ja 14000.

ISO-standardeihin pohjautuvat laatu-, ympäristö- sekä työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät on kuitenkin usein koettu liian raskaiksi rakennusalan PK-yritysten piirissä. Rakentamisen Laatu RALA ry on vastannut tähän kehittämällä ISO-standardeihin pohjautuvat laatu- ja ympäristöjohtamisjärjestelmät. Sipti Environment Oy:ssa olemme vuoden 2019 ja alkuvuoden 2020 aikana rakentaneet RALA:n standardeihin pohjautuvaa laatu- ja ympäristöjärjestelmää. Johtamisjärjestelmän kehitystyö palkittiin RALA-sertifikaatilla marraskuussa 2019, ja ympäristöjärjestelmälle sertifikaatti myönnettiin huhtikuussa 2020.


Miten laatu- ja ympäristöjärjestelmät näkyvät Sipti Environment Oy:n arjessa ja asiakastoiminnassa?


 Johtamis- ja laatujärjestelmien merkitys korostuu pitkäjänteisessä projektityöskentelyssä. Yhtenäiset työskentelytavat ja tiedonhallintamenetelmät takaavat osaltaan erilaisten suunnittelukohteiden tavoitteiden toteutumisen sekä esimerkiksi viranomaisten ja lainsäädännön asettamien vaatimusten täyttymisen. Tämän lisäksi tehokkailla ja asianmukaisilla projektinhallintakeinoilla saamme asiakkaillemme ajantasaista tietoa projektien etenemisestä, esimerkiksi kustannus- ja aikataulutilanteesta. Yhtenäiset toimintatavat selkeyttävät myös toimintaa ja tuovat sitä kautta taloudellisia etuja niin yritykselle itselleen kuin asiakkaillekin.

Ympäristöjärjestelmän tavoitteena taas on vastata jatkuvasti kehittyvän toimialan asettamiin vaatimuksiin ja haasteisiin ympäristöä kuormittamatta. Olemme muun muassa pyrkineet kehittämään kestäviä kunnostuksen toimintamalleja. Viime aikoina voimakkaasti esiin noussut kiertotalousajattelu näkyy työssämme esimerkiksi haitta-ainepitoisten maiden sekä erityyppisten jätejakeiden hyödyntämisenä maanrakentamisessa ja rakennusten purun yhteydessä. Pyrimme aktiivisesti pysymään toimialan kehityksen kärjessä. Ympäristöjärjestelmän avulla voimme tarkastella ja jatkuvasti kehittää toimintatapojamme, jolloin pystymme vähentämään sekä oman toimintamme että asiakkaiden suunnittelukohteiden ympäristövaikutuksia. Ympäristö- ja laatusertifioinnit antavat asiakkaillemme varmistuksen siitä, että toimintamme on tehokasta ja samalla kestävää sekä ympäristöä kunnioittavaa.