Julkaisussa on esimerkkejä useista mielenkiintoisista hankkeista, joissa olemme saaneet olla mukana viimeisen vuoden aikana.
Sipti-yhtiöiden uusi asiakaslehti on julkaistu!
Roni Jarvensivu
Kuopioon lisää pilaantuneiden maiden ja ympäristösuunnittelun asiantuntemusta
Sipti Environment Oy:n Kuopion toimisto vahvistui, kun marraskuussa 2021 toimistolla aloitti ympäristösuunnittelijana ympäristötekniikan DI Heli Koivistoinen. Helillä on aiempien työtehtäviensä kautta jo varsin mittava ja monipuolinen kokemus erilaisista ympäristösuunnittelun ja -tutkimuksen tehtävistä. Hänen erikoisosaamisalueisiinsa kuuluvat maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuustutkimukset ja kunnostussuunnittelu sekä kunnostushankkeet ja niiden ympäristötekninen laadunvalvonta (PIMA). Lisäksi hänellä on vankkaa osaamista myös ympäristö-, vesi- ja maa-aineslupahakemuksien laatimisesta, muista ympäristötutkimuksista (mm. pintavesi- ja sedimenttitutkimukset), eri jätemateriaalien hyötykäyttökelpoisuustutkimuksista (mm. purkujätteet, tuhka) sekä geoteknisistä maalaboratoriotutkimuksista ja kenttämittauksista (mm. rakeisuustutkimukset ja rakennustyömailla tehtävät tiiviys- ja kantavuusmittaukset).
Siptillä Heli tulee työskentelemään mm. PIMA- ja luvitushankkeiden sekä muiden ympäristötutkimusten ja -selvitysten parissa. Helin tehtäviin kuuluvat olennaisena osana monipuoliset maasto- ja kenttätyöt, joihin hänellä on rautainen kokemus sekä tarvittavat pätevyydet (sertifioitu ympäristönäytteenottaja; maaperä ja kiinteät jätteet sekä vesinäytteenotto ja mittaus).
”Ensimmäiset viikkoni Siptillä ovat menneet nopeasti töiden parissa. Tänä aikana olen päässyt tutustumaan hyvin työyhteisöön ja olen erittäin tyytyväinen tämän tiiviin ja asiantuntevan porukan mukanaan tuomasta inspiroivasta ilmapiiristä. Odotan, että pääsen Siptillä työskentelemään mielenkiintoisten projektien ja monipuolisten työtehtävien parissa sekä käyttämään ja kehittämään osaamistani laajasti. Aloittamista Siptillä on helpottanut, että tunsin jo entuudestaan useita yrityksen työntekijöitä.”
Johtava ympäristöasiantuntija Jari Koivunen Siptin Kuopion toimistolta on ilahtunut Helin liittymisestä Siptin vahvuuteen: ”On mahtavaa saada Helin tasoinen ammattilainen vahvistamaan jo entisestään vahvaa tiimiämme suunnittelu- ja kenttätyöosaamisellaan sekä pirteydellään ja positiivisella asenteellaan. Hän on kokenut ja oma-aloitteinen sekä kenttätöissä kykenevä tekemään hyviä ja perusteltuja ratkaisuja. Nämä ovat erityisen tärkeitä ominaisuuksia esimerkiksi pilaantuneiden maiden puhdistustyömailla, joissa kentällä tehtävät ratkaisut vaikuttavat olennaisesti puhdistustyön lopputulokseen sekä kustannusten muodostumiseen. Helin mukaantulon myötä voimme vastata asiakkaidemme tarpeisiin ja palvella heitä entistäkin paremmin.”
Luonto on erityisen lähellä Helin sydäntä, joten vapaa-ajallaan Heli liikkuu monipuolisesti luonnossa perheensä kanssa mm. retkeillen, sienestäen, hiihtäen ja metsätöiden merkeissä.
Tervetuloa joukkoon, Heli!
Olisiko kyseessä hapan sulfaattimaa?
Vaikka happamat sulfaattimaat ovat muodostuneet luonnollisen prosessin seurauksena, voi niistä aiheutua merkittävää haittaa niin luonnonympäristölle kuin rakennetulle ympäristölle. Tietoisuus sulfaattimaista ja niiden vaikutuksista esimerkiksi perustusrakenteisiin ja vesistöihin on lisääntynyt valtavasti. Tutkimustiedon lisääntyessä ja omiin havaintoihimme perustuen olemme havainneet, että sulfaattimaata todetaan rannikkoseudulla yllättävän usein. Hankekohtaisesti on tärkeää tietää, miten varmistutaan, onko kyseessä hapan sulfaattimaa. Onko kyseessä potentiaalinen vai todellinen hapan sulfaattimaa? Mitä vaikutuksia tuloksilla voi olla esimerkiksi rakentamisen tai ympäristöolosuhteiden kannalta?
Sulfaattimaata syntyi, kun edellisen jääkauden aikaiseen merenpohjaan kerrostui orgaanista ainesta sisältävää sulfaattirikasta sedimenttiä. Hapettomissa oloissa mikrobit muunsivat orgaanisen aineksen sisältämän sulfaatin raudan kanssa rautasulfidiksi. Viimeisimmän jääkauden päätyttyä ja nykyisen maanpinnan muodostuttua jäivät jääkauden aikaiset rautasulfidipitoiset sedimentit maaperään hapettomiin maaperäkerroksiin.
Hapettomissa olosuhteissa pohjavesipinnan alapuolella ei sulfaattimaasta aiheudu ympäristöongelmia. Tällaista sulfaattimaata kutsutaan potentiaalisesti happamaksi sulfaattimaaksi. Esimerkiksi maan kaivamisella tai pohjaveden pinnankorkeutta muuttamalla saattaa aikaisemmin hapettomissa oloissa ollut maa-aines päästä hapettumaan, jolloin muodostuu nk. todellista hapanta sulfaattimaata (kutsutaan myös aktiiviseksi happamaksi sulfaattimaaksi). Potentiaalisesti happaman sulfaattimaan hapettuminen laskee maaperän pH:n happaman puolelle. Alhaisessa pH:ssa monet metallit ovat liukoisia, jolloin sadevesien mukana raskasmetallit ja rikkihappo huuhtoutuvat ojiin tai viemäreihin ja sitä kautta vesistöihin. Vesistöön päästessään raskasmetallit ja rikkihappo voivat aiheuttaa vesistön ekologisen ja kemiallisen tilan heikkenemisen. Tällä voi olla vakavia seurauksia kasvustolle, kaloille sekä pieneliöille ja tällaisen vesistön kunnostaminen on haastavaa.
Myös rakennushankkeen yhteydessä tulee varmistaa happaman, erityisesti todellisen happaman sulfaattimaan esiintyminen ja sen mahdollinen muodostuminen hankkeen toimenpiteiden vaikutuksista. Hapan sulfaattimaa voi aiheuttaa metalli- ja betonirakenteiden korroosiota ja syöpymistä. Lisäksi happamien sulfaattikaivumaiden käsittely ja sijoitus tulee suunnitella etukäteen, jottei kaivumaista aiheudu ympäristöhaittaa. Kannattaa myös huomioida, että kaikki maankaatopaikat eivät vastaanota happamia sulfaattimaita.
Geologian tutkimus keskus (GTK) ylläpitää karttapalvelua (https://gtkdata.gtk.fi/hasu/index.html), jossa on esitettynä sulfaattimaiden riskialueita. Riskialueella tulisi aina ottaa huomioon sulfaattimaiden esiintyminen muun muassa rakentamisen yhteydessä, kaivutöitä tehdessä, muutettaessa ojitusta tai vedenpintaa alennettaessa. Oikein suunnittelemalla ja lähtötietoa kartuttamalla välttyy suuremmilta ongelmilta myöhemmissä vaiheissa.
Miten tunnistaa hapan sulfaattimaa?
Happamien sulfaattimaiden tunnistaminen voi olla haastavaa ammattilaisellekin. Tunnusmerkkejä happamille sulfaattimaille voivat olla matala pH, voimakas mädäntyneen kananmunan haju (rikki) ja tumma/musta sävy maa-aineksessa. Usein kyseessä on hienorakeinen savi- tai silttimaa, mutta myös karkeammat maat voivat olla sulfaattimaita. Olosuhteet vaihtelevat paljon, eikä pelkän näkö- tai hajuhavainnon perusteella voida sanoa onko kyseessä ongelmallinen hapan sulfaattimaa. Tunnistamisessa tulee myös osata erottaa potentiaalinen ja todellinen hapan sulfaattimaa, joiden ominaisuudet eroavat toisistaan monelta osin. Esimerkiksi todellisen happaman sulfaattimaan pH on alle 4, ja se voi olla rautasaostumien oranssiksi värjäämää. Potentiaalisesti happaman sulfaattimaan pH taas on yleensä yli 6 ja väri tummaa.
Happaman sulfaattimaan identifioimisessa olennaista on oikeaoppisesti toteutettu näytteenotto ja näytteen säilytys, asiantuntevasti tehdyt kenttähavainnot sekä oikein valitut analyysit kentällä ja/tai laboratoriossa.
Sulfaattimaiden tutkiminen vaatii vielä kehitystyötä ja meneillä onkin kansallisten ohjeiden laatiminen mm. rakennushankkeita varten. Tällä hetkellä tutkimustapoja on monenlaisia ja osa suositelluista menetelmistä on hyvin aikaa vieviä (jopa useita viikkoa). Itse olemme kokemuksen ja alan kirjallisuuden perusteella kehittäneet tutkimusmenetelmämme siten, että tuloksia saadaan nopeasti luotettavuuden kuitenkaan kärsimättä. Jos tarvitset ammattilaisen apua sulfaattimaiden kanssa, ole meihin yhteydessä!
Ronin ensimmäiset kuukaudet Siptillä
Kaksi kuukautta Siptillä on vierähtänyt silmänräpäyksessä. Mainitsin ensimmäisten viikkojen jälkeen Sipti Environment Oy:n sivuilla julkaistussa lyhyessä jutussa, että olen päässyt heti alkuun mukaan mielenkiintoisiin projekteihin . Näiden projektien parissa on ollut riittävästi haasteita ja kiinnostavia tehtäviä.
Muutamassa kuukaudessa on kerennyt tapahtumaan paljon. On työstetty vesilain mukaista lupaa, ympäristösuojelulain mukaista ilmoitusmenettelyä ja olen päässyt mukaan uuteen alkavaan ympäristölupaprosessiin. Näiden toimistolla tapahtuvien tiedonhaku- ja kirjoitusprosessien lisäksi olen päässyt sopivasti ulkoilemaan työmaille näytteenoton ja työmaavalvonnan merkeissä.
Kentälläkin on kerennyt tapahtumaan monen moista. Talvi tuli pitkästä aikaa myös eteläiseen Suomeen, ja siitä huolimatta on kentällä ollut kairatutkimuksia, vesinäytteitä, työmaavalvontaa, PIMA-näytteenottoa ja kenttämittausta. Oli ilo päästä kiinni kyseisiin työtehtäviin ja samalla huomata, ettei vuosien näytteenottokokemus ole turhaan kertynyt. Kattavan perehdytyksen jälkeen hommat ovat pitkälti olleet sopiva sekoitus uutta ja vanhaa. Ennestään minulle tuttua on etenkin vesinäytteenotto, ja uutena mukaan tulleet PIMA-näytteenotot ovat olleet pitkälti samankaltaisia, kuin jätteistä ja maanparannusaineista otettavat näytteet. Toki ympäristön kannalta on erilaisia huomioitavia asioita. Myös PIMA-tutkimusten yhteydessä käytettävät kenttämittauslaitteet ovat hyvin vastaavia, kuin mitä olen aikaisemmin käyttänyt.
Ellei se yllä olevasta tekstistä vielä paistanut läpi, niin olen viihtynyt todella hyvin Siptillä! Meillä Sipti Environment Oy:llä on loistava työporukka ja koen päässeeni hyvin mukaan erilaisiin työtehtäviin. Myös naapuritoimistossa työskentelevän Sipti Infra:n väen kanssa on päässyt hyvin juttuun, ja pikaisen yhteistyön perusteella myös Kymen Siptin väki on vaikuttanut mukavalta. Kaiken kaikkiaan Siptiläiset ovat olleet positiivisia uusia tuttavuuksia ja tähän mennessä vastaan tulleet projektit ovat hoituneet hyvässä yhteishengessä.
Kevät ja kesä näyttävätkin töiden puolesta jo varsin kiinnostavilta!
Saimme lisää vahvistusta joukkoihimme!
Ympäristötekniikan insinööri (AMK) Roni Järvensivu aloitti työt Sipti Environment Oy:llä vuoden 2021 alussa. Roni tuo mukanaan Siptille vahvan työturvallisuusosaamisen sekä kaivattua osaamista meluselvityksistä ja ilmanlaatuasioista. Lisäksi hän täydentää Sipti Environment Oy:n olemassa olevaa vahvaa osaamista ympäristölupien valmistelusta.
Viime vuodet Roni on työskennellyt Helsingin Seudun Ympäristöpalveluilla (HSY) jätehuollon toimialalla, jossa hän on kerryttänyt laajan osaamisen erilaisista työtehtävistä muun muassa jätteiden käsittelyn ja uusiomateriaalien hyödyntämisen parissa. Ronilla on runsaasti kokemusta ympäristölupien hallinnasta, valmistelusta ja niihin liittyvistä selvityksistä sekä toiminnan tarkkailusta.
”Laadukas työnjälki, hyvä yhteishenki ja kiinnostavat projektit houkuttelivat Sipti Environment Oy:lle töihin. Kasvavaan yritykseen on ilo päästä mukaan, sillä mahdollisuudet oppia uutta ja kehittää jo kertynyttä osaamista ovat laajat. Pääsin heti perehdytysvaiheessa hyödyntämään osaamistani ja ensimmäiset viikot Siptillä ovatkin menneet mukavan vauhdikkaasti!”