Havaintoja ruokahaasteesta Maailman ympäristöpäivän kunniaksi

Tänä vuonna Maailman ympäristöpäivän (5.6.) teemana oli ekosysteemien palauttaminen luonnontilaan. Tämä on valtava tehtävä, kun ottaa huomioon, että tällä hetkellä lajikato on nopeampaa ihmisen tekojen seurauksesta kuin 65 miljoonaa vuotta sitten dinosaurusten kuollessa sukupuuttoon asteroidin törmäyksen johdosta. Määrätietoisella toiminnalla voimme kuitenkin vaikuttaa siihen, että teoillamme on mahdollisimman positiivinen vaikutus ympäristön monimuotoisuuteen ja ilmastoon. Pienilläkin teoilla on merkitystä ja teorian tasolla ratkaisukeinot on jo pitkälti keksitty.

Maan Päivän kunniaksi 22.4. järjestimme luomu/lähiruoka- haasteen, johon osallistuimme koko Sipti-yhtiöiden (Sipti Oy, Sipti-Infra Oy ja Kymen Sipti Oy) voimin. Kokosimme osallistuneiden fiilikset haasteesta Maailman ympäristöpäivän (World Environment Day) kunniaksi yhteen. Yllättäen päällimmäiseksi huomioitavaksi havainnoiksi nousi, kuinka ympäristötietoisia ravintotottumuksemme olivat olleet haastetta ennenkin. Erityisen paljoa ei kenelläkään ollut tarvetta muuttaa. Suomalaisen ruoan käyttömäärä oli suhteellisen suuri, vain selkeästi lähiruoan löytäminen osoittautui hieman hankalaksi. Luomu-osastot havaitsimme etenkin suuremmissa kaupoissa kattaviksi, joissain tuotteissa jopa hinta oli, oletettavasti kysynnän johdosta, pienempi.

Parannettavaa oli tietysti kaikilla omiin kulutustottumuksiin liittyen. Kätevät einekset saivat toistaiseksi jäädä, mikä on ollut toisille olennaista nopeatempoisessa työssä. Haasteena koettiin myös poikkeavan ruokavalion lupauksen muistaminen. Perheellisillä toteutus katsottiin lapsien kohdalla hieman haastavaksi. Lapset osoittivat pintansa entuudestaan totuttujen ruokien suuntaan.  Päivä-/viikkokohtaisen ravintosuunnittelun avulla ateriat saatiin koottua terveellisesti ja ympäristöseikat huomioon ottaen erittäin pienellä vaivannäöllä. Monet sovelsivat haastetta myös hävikkiruokaan, pyrkimyksenä syödä jääkaapin ”ylijäämäruoat” pois ja samalla saaden jopa rahanarvoisia säästöjä. Kaiken kaikkiaan pyrimme jatkamaan toimiviksi todetuilla linjoilla ja vaalimaan luomu- ja lähiruokaa jatkossakin.

Hyvää kesää ja kohti koronatilanteen loppua – nautitaan!

Kansainvälisen Maan päivän kunniaksi vaalimme kiertotaloutta ja kunnon ravintoa

Maailma on kompleksinen, mutta hyvä paikka olla ja maa on suonut meille ainutlaatuiset olosuhteet elämään. Olemme haastaneet Sipti-yhtiöiden muut yritykset, Sipti Oy:n, Sipti Infra Oy:n ja Kymen Sipti Oy:n viettämään kanssamme Maan päivää (International Mother Earth Day). Aloitamme tänään 22.4. Äiti Maan kunniaksi syömään luomu- ja lähituotettua ruokaa viikon H-hetkestä eteenpäin!

Tämä tärkeä päivä puhtaan veden, ilman sekä koko elinympäristön hyväksi herätti pohtimaan, miten me Sipti Environmentissa olemme mukana vaikuttamassa kehityksessä positiiviseen suuntaan. Olemme innoissamme osallisena kehityksessä parempaan – puhtaampaan luontoon ja paremmin voivaan elinympäristön laajaan kirjoon. Aina hyönteisistä kalojen kautta ihmisiin. Nykyteknologian ja tiedon avulla pääsemme toteuttamaan valoisampaa huomista ja saamme olla mukana projekteissa, joilla oikeasti on merkitystä. Kiitämme tästä asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme.

Kiertotalous – aikamme tärkeimpiä innovaatioita näyttää suuntaa ja mahdollistaa kehitystä uusiin toimintatapoihin ja ajatteluun. Käsitteenä kiertotalous ei ole kovinkaan uusi, mutta tekee tuloaan kovaa vauhtia myös rakentamisessa. Esimerkiksi Helsinki on luonut loppuvuodesta 2020 oman päivitetyn tiekarttansa, jonka rakentamisen kiertotalouteen toimintamme nivoutuu erinomaisesti. Yksityiset toimijat yleistyvät kiertotalouspalveluiden tuottajina ja pyrimme olemaan aina mukana kehityksen kärjessä. Valitsemme yhteistyökumppanimme tarkoin ekologinen toteutus seipään kärkenä.

Hiilidioksidipäästöt ovat rakentamisessa valtavia, ja suurin osa niistä keskittyy uusien materiaalien tuottamiseen. ”Rakennettu ympäristö kuluttaa maailmanlaajuisesti lähes puolet vuosittain tuotetuista materiaaleista. Maailman kaupunkien yhteenlaskettu materiaalien kulutus oli vuonna 2010 noin 40 miljardia tonnia ja on arvioitu, että määrä tulee nousemaan 90 miljardiin tonniin vuoteen 2050 mennessä. Kiertotalouden mukaisilla ratkaisuilla on mahdollista vähentää rakennusmateriaaleista aiheutuvia päästöjä jopa 38 prosenttia vuoteen 2050 mennessä” (Helsingin kierto- ja jakamistalouden tiekartta 2020; Ellen MacArthur Foundation, Material Economics. Completing the picture, How the circular economy tackles climate change). Toimimalla kiertotalouteen liittyvien ympäristöpalveluiden tuottajana pyrimme vastaamaan tähän tarpeeseen tarjoamalla laadukkaita rakentamisen kiertotalouspalveluita.

Yleisimmin toimintamme kiertotaloudessa liittyy pilaantuneen maan (PIMA) kunnostuksiin. Massamäärät ovat toisinaan kohteesta ja pilaantuneisuustasosta riippuen valtavia. On tärkeää suunnitella ja toteuttaa työ laadukkaasti siten, että vain välttämätön maa kuljetetaan vastaanottopaikkaan ja pyrkiä minimoimaan kuljetusetäisyydet. Tekemällä kestävyyskartoituksen ja pyrkimällä riskinarvioperusteiseen kunnostamiseen vältetään turhan mittavia toimenpiteitä. Mahdollisuuksien mukaan suosittelemme in situ- kunnostuksia, joissa materiaalin ei tarvitse lähteä kiertoon lainkaan, eikä kuljetuspäästöjäkään synny. Käytämme kuljetuksiin sähköisiä siirtoasiakirjoja aina kun mahdollista turhien paperivuorien välttämiseksi. Tämä on kiertotaloutta parhaimmillaan.

Materiaalien sivuvirrat ovat myös olleet olennaisena osana tekemistämme. Jätemateriaalien hyötykäyttöön liittyen nk. MARA-asetus tukee toimintaamme ja haluamme saada eri jätejakeet kiertoon ja hyötykäyttöön. Asetuksella pyritään vähentämään neitseellisten raaka-aineiden tarvetta maanrakentamisessa. Betonin ja tiilen lisäksi myös tuhkan hyötykäyttömahdollisuudet ovat nousseet merkittäväksi osaksi toimintaamme. Olemme olleet myös mukana kehittämässä stabilointiseoksia teollisuuden sivuvirtoja hyödyntäen. Soveltuvilla seoksilla olemme voineet hyödyntää sellaisenaan rakentamiseen soveltumattomia materiaaleja maankaatopaikalle tai muuhun vastaanottopaikkaan viennin sijaan.

Tiedostamme, että tekomme ja toimintamme ovat paikallisia, mutta uskomme jokaisen teon vaikuttavan. Osana Suomea, yhtä kiertotalouden edelläkävijävaltioista, voimme yhdessä olla muiden Siptien kanssa vaikuttamassa myös globaalisti kestävämpään suuntaan. Lähdetkö siis mukaan luomu-/lähiruokaviikkoomme ja ajattelisit Maan päivän kunniaksi, kuinka pienistä yksilöllisistä päätöksistä voi syntyä merkittävää jälkeä.

Hyvää alkanutta kevättä!

Aleksi ja muut Siptiläiset

© Roni Järvensivu

Luottamus ja vastuunanto perehdytyksessä tukee laatujärjestelmää

Aloitin työskentelyn Sipti Environmentilla lokakuun alussa ympäristösuunnittelijana. En osannut erityisen paljoa odottaa, mitä uusi työsuhde tuo tullessaan. Itseluottamus oli vahva ja uskoin alusta alkaen selviytyväni uusista haasteista. Kärjistetysti voidaan sanoa, että kaikki oli uutta, työkaverit, työympäristö ja uuden yrityksen toimintatavat. Ehkä vähän jännitti, sillä hyvällä tavalla.

Vastaanotto alusta saakka on ollut lämminhenkistä ja asianmukaista. Uutta tietoa ammennettiin taukoamatta. Tuntui kuin suuri, lähes tuntematon kokonaisuus olisi lävähtänyt eteeni pieninä hajallaan olevina pisteinä. Alkoi olla vaikeuksia yhdistää kokonaisuuksia toisiinsa. Juuri kun alkoi sisäistämään jotain uutta kokonaisuutta, alettiin jo käymään läpi uusia asioita. Saatoin miettiä, miten ikinä pystyn pitämään pakan kasassa. Sain kuitenkin jatkuvasti reipasta ja hyväntahtoista kannustusta ja opastusta uusilta työkavereiltani, mikä rauhoitti ja auttoi jaksamaan. Noin kahden kuukauden kuluttua aloituksesta olen havahtunut, kuinka osaankin yhtäkkiä yhdistellä näitä ylitsepääsemättömiltä tuntuvia mörköjä yhteen ja kokonaisuuden hahmottaminen tuntuu jo melkein rutiinilta. Kompleksiset kokonaisuudet tuntuivat vaikeilta hahmottaa alussa, mutta niinhän vesimolekyyleistäkin syntyy ensin pisara ja pisaroista joki.

Vaikka perehdytys onkin vielä kesken, pystyn toteamaan Siptin perehdytysohjelman olevan monipuolinen ja laadukas. Ohjelma takaa uudelle työntekijällä työkalut tuottamaan asiakkaille laadukkaita ympäristöpalveluita.

Yritystoiminnan ympäristönäkökohdat otetaan vahvasti huomioon Siptin perehdytyksessä ja laatujärjestelmässä, mikä kuvaa yrityksen asennetta kestävää kehitystä kohtaan. Tavoite pyrkiä toimimaan edelläkävijänä kiertotalouteen liittyvässä toimialan murroksessa on yksi Sipti Environmentin tärkeimpiä ja ajankohtaisimpia haasteita.

Erityisen mukavalta on tuntunut muiden työntekijöiden luottamus omaan työskentelyyni. Vastuuta on tullut muun muassa näytteenottoon, pilaantuneen maan kunnostuksen valvontaan sekä muihin erilaisiin projektivaiheisiin, kuten raporttien laadintaan. Alussa on toisinaan jännittänyt, että pystyykö uusista tehtävistä suoriutumaan kiitettävästi, mutta briiffaus ja tuki on ollut asiantuntevaa niin, että suuremmille ihmettelyille ei ole jäänyt tilaa. Parhaimpia puolia perehdytyksessä on ollut ehdottomasti luottamus ja vastuunanto, sillä yksin tilanteessa toimiminen ja ongelmien ratkaiseminen uudessa ympäristössä opettavat parhaiten.

Seuraavan perehdytettävän muistilistan olen koonnut kokemuksieni pohjalta:
  1. Kysy paljon – Se ei maksa mitään eikä tyhmiä kysymyksiä ole
  2. Ota rennosti – Virheitä sattuu, se on elämää. Me muut kyllä autamme ja ohjaamme mielellämme.
  3. Ole omatoiminen – Asiantuntija-alalla oletusarvo. Olemme nuori ja innovatiivinen yritys jatkuvasti muutoksessa olevalla toimialalla.
  4. Ota rohkeasti vastuu vastaan – Etenkin kentällä näin tulet oppimaan parhaiten ja tunnistat itsellesi parhaat toimintamallit.