Sipti Environment Oy

Laadukasta ympäristökonsultointia

Ajankohtaista

Sujuva ympäristölupaprosessi

julkaissut
Artikkelin kirjoittaja
FT Jari Koivunen

Ympäristölupaprosessin menestyksekäs ja mahdollisimman nopea läpivieminen edellyttää mm. lainsäädännön tuntemusta, laadukkaasti laadittuja ja riittävän kattavia lupahakemusasiakirjoja sekä toimivaa ja oikea-aikaista kommunikointia viranomaisen kanssa lupamenettelyä valmisteltaessa ja sen aikana. Lupaprosessissa tapahtuvien viivästysten seuraukset voivat olla toiminnanharjoittajille raskaita (esim. luvan saannin viivästyminen ja siitä seuraavat tuotannon menetykset), jonka vuoksi hakijan kannattaakin panostaa lupaprosessiin, sen suunnitteluun ja toteutukseen.

Lupakäsittelyn sujuvuuteen ja nopeuteen voi luvan hakijakin omalla toiminnallaan huomattavasti vaikuttaa, tekemällä hakijan oma osuus lupaprosessin suunnittelussa ja toteutuksessa laadukkaasti sekä hyvissä ajoin. Tässä suureksi avuksi voi olla myös asiantunteva ympäristökonsultti, joka tuntee lupaprosessin vaiheet, viranomaisvuorovaikutuksen merkityksen sekä sen, mitkä asian ovat keskeisiä lupahakemuksissa ja kuinka asiat hakemuksessa tulee esittää.

Sipti Environmentilla ympäristökonsulttimme ovat tukenasi koko ympäristölupaprosessin ajan. Olemme luotettava ja ammattitaitoinen kumppani eri toimialoilla tarvittavan ympäristöluvan hakemiseen. Vahva ympäristöalan osaamisemme sekä lainsäädännön, lupamenettelyiden ja viranomaisyhteistyön tuntemuksemme ovat avaimia sujuvaan lupaprosessiin. Pystymme hoitamaan lupaprosessin kokonaisvaltaisesti luvan tarpeen arvioinnista ja hakemusasiakirjojen, selvitysten sekä suunnitelmien laatimisesta aina lainvoimaiseen lupapäätökseen saakka. Avustamme tarvittaessa myös viranomaisneuvotteluissa, sidosryhmäviestinnässä, kuulemisvaiheeseen liittyvissä vastineissa, yms. Hallitsemme myös eri lupamenettelyjen yhteensovittamisen, mikäli hankkeen toteuttaminen tai toiminnan aloittaminen edellyttää ympäristöluvan lisäksi myös muita ympäristöllisiä lupia tai ilmoituksia.

Seuraavassa on kuvattu hieman tarkemmin ympäristöluvan tarvetta ja hakuprosessiin liittyviä vaiheita. Lisäksi on käsitelty lupaprosessin kestoa ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä sitä, miten luvan hakija itse voi prosessin sujuvuuteen ja kestoon vaikuttaa.

Ympäristöluvan tarve

Toimintojen ympäristöluvanvaraisuus perustuu ympäristönsuojelulakiin (YSL 527/2014) ja sen nojalla annettuun ympäristönsuojeluasetukseen (YSA 713/2014). Toiminnalle tarvitaan ympäristönsuojelulain mukainen lupa, jos on vaarana, että toiminnasta aiheutuu ympäristön pilaantumista. Ympäristönsuojelulakiin sisältyvässä laitosluettelossa luetellaan toiminnat, joilla on oltava ympäristölupa. Tällaisia toimintoja ovat mm. metsä-, metalli- ja kemianteollisuus, energiantuotanto, kemikaalien tai polttoaineiden varastointi, käyttö tai käsittely sekä jätteen ammattimainen tai laitosmainen käsittely, hyödyntäminen tai loppukäsittely. Toiminta saattaa olla luvanvaraista myös silloin, jos toiminta sijaitsee pohjavesialueella, toiminnasta saattaa aiheutua vesistön pilaantumista, jätevesien johtaminen saattaa aiheuttaa pilaantumista tai toiminnasta saattaa aiheutua kohtuutonta haittaa naapurustolle, vaikka toimintaa ei olisi mainittukaan ympäristönsuojelulain laitosluettelossa.

Ympäristönsuojelulain mukaan lupa tarvitaan myös luvan saaneen toiminnan päästöjä, niiden vaikutuksia tai riskejä lisäävään tai muuhun olennaiseen muuttamiseen.  Luvan muuttamista voi hakea luvanhaltija hakemuksella. Lisäksi lupaa valvova viranomainen tai haitankärsijä voi tehdä aloitteen luvan muuttamiseksi, jos toiminnasta aiheutuvat seuraukset poikkeavat olennaisesti ennalta arvioidusta, toimintaympäristön olosuhteet ovat muuttuneet olennaisesti, paras käyttökelpoinen tekniikka on kehittynyt siten, että päästöjä voidaan olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia, taikka muutos täytyy tehdä toimintaa rajoittavien säädösmuutosten takia.

Ympäristöluvan hakeminen

Ympäristölupaa haetaan toiminnasta ja sen laajuudesta riippuen joko aluehallintovirastolta tai kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lainsäädännössä (YSL 34 §, YSA 1-2 §) on määrätty, mikä viranomainen myöntää luvan millekin toiminnalle.

Hakemus tulee toimittaa lupaviranomaiselle kirjallisena. Hakemukseen tulee liittää asian käsittelemistä varten tarpeelliset tiedot ja selvitykset koskien mm. toimintaa, sen päästöjä ja vaikutuksia sekä asianosaisia. Lisäksi hakemuksesta tulee käydä ilmi, mihin aineistoihin ja laskenta-, tutkimus- tai arviointimenetelmiin annetut tiedot perustuvat. Ennen hakemuksen laatimista ja toimittamista viranomaiselle kannattaa selvittää myös, vaatiiko hanke/toiminta ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) suorittamista, Natura-arviointia, luontoselvityksiä, tms. selvityksiä, joiden puuttuminen ja siitä seuraava hakemuksen täydennystarve yleensä tarkoittavat huomattavaa viivettä lupaprosessiin. Ympäristölupahakemuksen sisällöstä ja tarvittavista selvityksistä on säädetty tarkemmin ympäristönsuojeluasetuksessa (YSA).

Ympäristönsuojelulain (YSL) mukaan hakemuksen laatijalla tulee olla riittävä asiantuntemus. Hakemuksen laatimisessa voi käyttää tarvittaessa ulkopuolista asiantuntijaa/konsulttia.

Ympäristölupaprosessin vaiheet

Lupahakemuksen toimittaminen lupaviranomaiselle ja mahdolliset lupahakemuksen täydennykset

Luvan hakijan toimitettua ympäristölupahakemuksen lupaviranomaiselle, viranomainen tarkastaa hakemuksen ja siihen liittyvät selvitykset. Tarvittaessa lupaviranomainen pyytää hakemukseen täsmentäviä tietoja ja selvityksiä, jotka hakijan tulee toimittaa määräaikaan mennessä. Jos hakemusta ei täydennetä määräajassa, viranomainen voi jättää lupahakemuksen käsittelemättä.

Lupahakemuksesta kuuluttaminen sekä lausunnot, muistutukset ja mielipiteet

Kun hakemus sisältää riittävät tiedot, lupaviranomainen antaa sen tiedoksi muille viranomaisille ja asianosaisille, eli tiedottaa hakemuksesta kuulutuksella.

Kuulutus pidetään nähtävillä toiminnan sijaintipaikkakunnan ilmoitustaululla ja julkaistaan myös niissä kunnissa, joiden alueita hakemus koskee tai joihin toiminnan vaikutukset kohdistuvat. Kuulutus lähetetään niille asianosaisille, joiden etuun tai oikeuteen toiminta tai hanke mahdollisesti erityisesti vaikuttaa (esim. toiminnan vaikutusalueen maa- ja vesialueiden omistajat). Merkittävistä hakemuksista ilmoitetaan myös toiminnan vaikutusalueella ilmestyvissä sanomalehdissä.

Kuuluttaminen kestää vähintään 30 päivää kuulutuksen julkaisemisesta. Kuulutusaikana asianosaiset, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, voivat tehdä vireillä olevaan hakemukseen muistutuksen. Muilla kuin asianosaisilla on oikeus esittää mielipiteensä hakemuksesta. Lisäksi lupaviranomainen pyytää hakemusasiasta lausunnot tarvittavilta viranomaistahoilta.

Luvan hakijan kuuleminen

Kuulutusajan päätyttyä lupaviranomainen toimittaa luvan hakijalle hakemusasiasta saapuneet lausunnot, muistutukset ja mielipiteet sekä pyytää niihin vastineen luvan hakijalta. Hakijana voi sen jälkeen antaa niihin vastineensa, vastinepyynnössä määritellyn määräajan puitteissa.

Lupaharkinta ja lupapäätös

Lupaviranomainen tekee luparatkaisun sen perusteella, mitä lainsäädännössä on luvan myöntämisen edellytyksistä säädetty. Ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää lainsäädännön, kuten ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä luonnonsuojelulain vaatimukset. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei toiminnasta saa luvassa asetetut rajoitukset huomioon ottaen aiheutua toiminnan vaikutusalueella yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa:

  • terveyshaittaa, 
  • naapuruussuhdelain mukaista kohtuutonta haittaa naapureille,
  • ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 
  • maaperän, pohjaveden tai meren pilaantumista, 
  • erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, eikä 
  • vedenhankinnan tai muun tärkeän yleisen käyttömahdollisuuden vaarantumista.

Jos näitä haittoja ei voida estää edes lupamääräyksin, ei lupaa toiminnalle voida myöntää.

Lupaviranomainen antaa lupapäätöksen kirjallisesti. Lupapäätökseen sisältyy kuvaus hakemuksen mukaisesta toiminnasta, päästöistä ja niiden vaikutuksista sekä hakemuksen käsittelystä. Lupapäätöksen ratkaisuosassa esitetään itse luparatkaisu ja perusteet, joilla ratkaisuun on päädytty. Toiminnan saadessa luvan, lupapäätöksessä annetaan tarvittavat määräykset, joita noudattaen toiminta on toteutettava. Lupapäätöksessä myös vastataan lausunnoissa, muistutuksissa ja mielipiteissä tehtyihin yksilöityihin vaatimuksiin. Jos hankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arvioinnista annettua lakia, lupapäätöksestä on käytävä ilmi, miten arviointi on otettu huomioon lupaharkinnassa. Lupapäätöksen sisällöstä on säädetty tarkemmin ympäristönsuojeluasetuksessa (YSA).

Ympäristölupa myönnetään asian laadun mukaan joko toistaiseksi voimassa olevana tai erityisistä syistä määräajaksi.

Lupapäätös kuulutetaan sen antamisen jälkeen.

Mahdollinen muutoksenhaku ja päätöksen lainvoimaisuus

Lupapäätöksessä ja kuulutuksessa mainitun valitusajan (30 päivää) aikana luvan haltija ja asianosaiset voivat halutessaan hakea päätökseen muutosta eli valittaa päätöksestä. Ympäristönsuojelulain mukaisiin aluehallintoviraston (AVI) ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen päätöksiin haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen (VHO) ja tämän päätöksestä edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO), jos se myöntää valitusluvan.

Päätöksestä tulee lainvoimainen sitten, kun valitusaika on kulunut, eikä päätöksestä ole valitettu.

Toiminnan aloittamislupa

Ympäristöluvan saaneen toiminnan saa aloittaa, kun ympäristölupapäätös on lainvoimainen.

Luvan hakijalla on myös mahdollisuus perustellusta syystä hakea ympäristölupahakemuksen yhteydessä oikeutta toiminnan aloittamiselle jo ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Lupaviranomainen käsittelee toiminnan aloittamisluvan hakemuksen ympäristölupahakemuksen yhteydessä ja antaa siitä ympäristölupapäätöksessä erilliset määräykset. Lupaviranomainen voi myös määrätä aloittamisluvan täytäntöönpanon lupapäätöstä suppeammaksi (esim. antaa luvan vain tiettyihin valmisteleviin töihin tai toimenpiteisiin) sekä määrätä täytäntöönpanon aloitusajankohdasta. Jos luvan hakija saa toiminnan aloittamisluvan ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa, lupaviranomainen voi määrätä hakijan asettamaan vakuuden. Vakuudella tulee pystyä kattamaan ympäristön saattaminen ennalleen silloin, jos lupapäätös valituksen seurauksena kumotaan tai lupamääräystä muutetaan. Vaatimus vakuuden asettamisesta ei koske valtiota tai sen laitosta eikä kuntaa tai kuntayhtymää.

Ympäristöluvan jo saanut voi myös hakea oikeutta toiminnan aloittamiseen enintään 14 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä erillisellä hakemuksella. Lupaviranomainen kuulee toiminnan aloittamisluvan hakemuksesta valvontaviranomaisia ja lupapäätöksestä valittaneita ennen päätöksen tekoa.

Ympäristölupaprosessin kesto

Uutta toimintaa tai toiminnan muutosta koskevan ympäristölupahakemuksen tavoitteellinen keskimääräinen käsittelyaika on aluehallintovirastoissa noin 10 kuukautta. Suomen ympäristökeskuksen tekemän selvityksen perusteella aluehallintovirastojen ympäristölupapäätöksistä kaksi kolmasosaa käsitellään alle vuodessa ja tavallisimmin käsittelyajat ovat 9 ja 10 kuukauden välillä (Syyt yli vuoden kestäneisiin ympäristölupahakemusten käsittelyaikoihin aluehallintovirastoissa 2018–2020, Ympäristöministeriön julkaisuja 2021:35). Aluehallintovirastoissa yli vuoden käsittelyajan vaatineita päätöksiä on ollut erityisesti turvetuotantoa, jätteiden hyödyntämistä tai käsittelyä, jätevedenpuhdistamoja sekä malmien ja mineraalien kaivamista ja tuotantoa koskevissa lupaprosesseissa. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaistenkin käsittelemissä ympäristölupa-asioissa käsittelyaika on useita kuukausia, lyhimmilläänkin noin 3-4 kuukautta.

Kuten edelläkin jo todettiin, on hakijalla itselläänkin mahdollisuuksia vaikuttaa lupaprosessin sujuvuuteen ja nopeuteen. Yleensä lupahakemuksen käsittelyä edistävät ja nopeuttavat mm. ennakkoneuvottelut lupaviranomaisen kanssa, hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista jätetty hakemus sekä selkeä ja mahdollisimman täydellinen lupahakemus siihen liittyvine selvityksineen. Hakijan siis kannattaa panostaa lupaprosessiin ja tehdä oma osuutensa lupaprosessin suunnittelussa ja toteutuksessa hyvissä ajoin, laadukkaasti sekä vuorovaikutteisesti viranomaisen kanssa.

Vastaavasti luvan hakijasta johtuvia, lupahakemuksen käsittelyä tyypillisesti hidastavia, tekijöitä ovat mm. liian myöhään jätetty hakemus, epäselvä ja/tai epätäydellinen hakemus siihen liittyvine selvityksineen sekä hakemuksen muutokset lupaprosessin aikana. Esimerkiksi hakijan tekemiin, viranomaisen edellyttämiin, hakemuksen täydentämisiin voi tyypillisesti kulua aikaa jopa useita kuukausia, mikä vastaavasti hidastaa lupaprosessia. Hankkeen muuttuminen lupahakemuksen vireilläolon aikana johtaa puolestaan usein siihen, että lupahakemus on kuulutettava uudelleen, joissain tapauksissa jopa useampaankin kertaan, mistä aiheutuu myös kuukausien viiveitä lupaprosessiin. Usein lupakäsittelyn pitkittyminen liittyy myös siihen, ettei hakija ole selvittänyt ennakkoon esimerkiksi luontoselvityksien tai ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) tarvetta. Kun lupaviranomainen joutuu pyytämään niiden tarpeesta ELY-keskuksen lausunnon kesken lupaprosessia, on sillä väistämättä myös vaikutuksensa lupaprosessin kestoon. Esimerkiksi Natura-arvioinnin tarveharkinta voi kestää ELY-keskuksessa puolikin vuotta. Tiettyjen luontoselvitysten tekeminen on puolestaan mahdollista vain tiettyinä vuodenaikoina, jolloin selvitysten puuttuminen ja niiden tekeminen hakemuksen täydennykseksi voivat viivästyttää lupaprosessia huomattavastikin. Luvan hakijasta johtuvien viivästysten lisäksi myös viranomaisen toiminnasta voi toisinaan aiheutua viivästyksiä lupaprosessiin. Tällaisia viranomaisesta johtuvia syitä ovat mm. lupaviranomaisen sekä valvontaviranomaisten työkuorma/ruuhkautuneisuus, jolloin päätösten valmistelu sekä lupaprosessiin liittyvien viranomaislausuntojen anto voivat viivästyä ja vaikuttaa osaltaan lupaprosessin kestoon. Edellä esitetyn kaltaisia viivästyksiä voitaisiin välttää tai niiden kestoa ainakin lyhentää ympäristöluvan hakijoiden ja lupaviranomaisten välisellä kommunikoinnilla, jo ennen lupahakemuksen jättämistä.

Oma lukunsa onkin sitten vielä lupapäätöksiä seuraavat valitusprosessit ja niiden vaikutus lupaprosessin kokonaiskestoon. Valitusprosessit ovat kuitenkin tyypillisesti yksi lupaprosessien kestoa olennaisesti, jopa vuosilla pidentävä tekijä, ennen lainvoimaisen päätöksen saamista. Muutoinkin hitaita valitusprosesseja vielä entisestään hidastaa Vaasan hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden kuormittuneisuus. Lopputulemana ovat pitkät käsittelyajat ja samalla myös epävarmuus lopullisesta lainvoimaisesta luvasta voi jatkua pitkään. Yhtenä ääriesimerkkinä tästä voisi mainita vaikkapa Kuopioon suunnitellun maailman suurimman havusellutehtaan, joka sai Itä-Suomen aluehallintovirastolta ympäristöluvan maaliskuussa 2017, mutta päätöksestä valitettiin. Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi tehtaan ympäristöluvista tehdyt valitukset puolentoista vuoden käsittelyn päätteeksi, syyskuussa 2018. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin myönsi asiassa valitusluvan ja kumosi Vaasan hallinto-oikeuden ja aluehallintoviraston päätökset joulukuussa 2019, lähes kolme vuotta aluehallintoviraston antaman lupapäätöksen jälkeen. Sen seurauksena tehdasta ei voitu rakentaa ja ottaa käyttöön suunnitellussa muodossaan. Alun perin tehtaan tuotannon suunniteltiin alkavan vuonna 2019 ja tehtaan olevan täydessä tuotantokapasiteetissa vuonna 2021.

Luvan hakijan paras keino välttää lupapäätöksestä tehtäviä valituksia on mahdollisimman täydellinen lupahakemus, jossa on selkeästi ja kattavasti kuvattu toiminta sekä siitä aiheutuva ympäristökuormitus ja -vaikutukset. Tärkeässä roolissa on myös lupaprosessin yhteydessä tapahtuva riittävä viranomaisvuorovaikutus, jossa tietoa vaihdetaan sekä hakijan ja keskeisten viranomaisten välillä että viranomaisten kesken. Lisäksi valituksien välttämisessä olennaista on sidosryhmien hyväksyntä, johon voidaan pyrkiä mm. riittävällä ja oikea-aikaisella sidosryhmäyhteistyöllä. Sidosryhmäyhteistyön toteuttamiseen on olemassa hankkeen luonteesta, toimintaympäristöstä, yms. riippuen monenlaisia vaihtoehtoja. Keskeistä on kuitenkin välittää sidosryhmille tietoa hankkeesta sekä poistaa mahdollisia vääriä käsityksiä hankkeesta ja sen vaikutuksista. Näin voidaan välttää ennen kaikkea epätietoisuudesta johtuvia ns. turhia valituksia lupamenettelyiden yhteydessä.

Kuopioon lisää pilaantuneiden maiden ja ympäristösuunnittelun asiantuntemusta

julkaissut

Sipti Environment Oy:n Kuopion toimisto vahvistui, kun marraskuussa 2021 toimistolla aloitti ympäristösuunnittelijana ympäristötekniikan DI Heli Koivistoinen. Helillä on aiempien työtehtäviensä kautta jo varsin mittava ja monipuolinen kokemus erilaisista ympäristösuunnittelun ja -tutkimuksen tehtävistä. Hänen erikoisosaamisalueisiinsa kuuluvat maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuustutkimukset ja kunnostussuunnittelu sekä kunnostushankkeet ja niiden ympäristötekninen laadunvalvonta (PIMA). Lisäksi hänellä on vankkaa osaamista myös ympäristö-, vesi- ja maa-aineslupahakemuksien laatimisesta, muista ympäristötutkimuksista (mm. pintavesi- ja sedimenttitutkimukset), eri jätemateriaalien hyötykäyttökelpoisuustutkimuksista (mm. purkujätteet, tuhka) sekä geoteknisistä maalaboratoriotutkimuksista ja kenttämittauksista (mm. rakeisuustutkimukset ja rakennustyömailla tehtävät tiiviys- ja kantavuusmittaukset).

Siptillä Heli tulee työskentelemään mm. PIMA- ja luvitushankkeiden sekä muiden ympäristötutkimusten ja -selvitysten parissa. Helin tehtäviin kuuluvat olennaisena osana monipuoliset maasto- ja kenttätyöt, joihin hänellä on rautainen kokemus sekä tarvittavat pätevyydet (sertifioitu ympäristönäytteenottaja; maaperä ja kiinteät jätteet sekä vesinäytteenotto ja mittaus).   

”Ensimmäiset viikkoni Siptillä ovat menneet nopeasti töiden parissa. Tänä aikana olen päässyt tutustumaan hyvin työyhteisöön ja olen erittäin tyytyväinen tämän tiiviin ja asiantuntevan porukan mukanaan tuomasta inspiroivasta ilmapiiristä. Odotan, että pääsen Siptillä työskentelemään mielenkiintoisten projektien ja monipuolisten työtehtävien parissa sekä käyttämään ja kehittämään osaamistani laajasti. Aloittamista Siptillä on helpottanut, että tunsin jo entuudestaan useita yrityksen työntekijöitä.”

Johtava ympäristöasiantuntija Jari Koivunen Siptin Kuopion toimistolta on ilahtunut Helin liittymisestä Siptin vahvuuteen: ”On mahtavaa saada Helin tasoinen ammattilainen vahvistamaan jo entisestään vahvaa tiimiämme suunnittelu- ja kenttätyöosaamisellaan sekä pirteydellään ja positiivisella asenteellaan. Hän on kokenut ja oma-aloitteinen sekä kenttätöissä kykenevä tekemään hyviä ja perusteltuja ratkaisuja. Nämä ovat erityisen tärkeitä ominaisuuksia esimerkiksi pilaantuneiden maiden puhdistustyömailla, joissa kentällä tehtävät ratkaisut vaikuttavat olennaisesti puhdistustyön lopputulokseen sekä kustannusten muodostumiseen. Helin mukaantulon myötä voimme vastata asiakkaidemme tarpeisiin ja palvella heitä entistäkin paremmin.”

Luonto on erityisen lähellä Helin sydäntä, joten vapaa-ajallaan Heli liikkuu monipuolisesti luonnossa perheensä kanssa mm. retkeillen, sienestäen, hiihtäen ja metsätöiden merkeissä.

Tervetuloa joukkoon, Heli!

Olisiko kyseessä hapan sulfaattimaa?

julkaissut

Vaikka happamat sulfaattimaat ovat muodostuneet luonnollisen prosessin seurauksena, voi niistä aiheutua merkittävää haittaa niin luonnonympäristölle kuin rakennetulle ympäristölle. Tietoisuus sulfaattimaista ja niiden vaikutuksista esimerkiksi perustusrakenteisiin ja vesistöihin on lisääntynyt valtavasti. Tutkimustiedon lisääntyessä ja omiin havaintoihimme perustuen olemme havainneet, että sulfaattimaata todetaan rannikkoseudulla yllättävän usein. Hankekohtaisesti on tärkeää tietää, miten varmistutaan, onko kyseessä hapan sulfaattimaa. Onko kyseessä potentiaalinen vai todellinen hapan sulfaattimaa? Mitä vaikutuksia tuloksilla voi olla esimerkiksi rakentamisen tai ympäristöolosuhteiden kannalta?

Sulfaattimaata syntyi, kun edellisen jääkauden aikaiseen merenpohjaan kerrostui orgaanista ainesta sisältävää sulfaattirikasta sedimenttiä. Hapettomissa oloissa mikrobit muunsivat orgaanisen aineksen sisältämän sulfaatin raudan kanssa rautasulfidiksi. Viimeisimmän jääkauden päätyttyä ja nykyisen maanpinnan muodostuttua jäivät jääkauden aikaiset rautasulfidipitoiset sedimentit maaperään hapettomiin maaperäkerroksiin.

Hapettomissa olosuhteissa pohjavesipinnan alapuolella ei sulfaattimaasta aiheudu ympäristöongelmia. Tällaista sulfaattimaata kutsutaan potentiaalisesti happamaksi sulfaattimaaksi. Esimerkiksi maan kaivamisella tai pohjaveden pinnankorkeutta muuttamalla saattaa aikaisemmin hapettomissa oloissa ollut maa-aines päästä hapettumaan, jolloin muodostuu nk. todellista hapanta sulfaattimaata (kutsutaan myös aktiiviseksi happamaksi sulfaattimaaksi). Potentiaalisesti happaman sulfaattimaan hapettuminen laskee maaperän pH:n happaman puolelle. Alhaisessa pH:ssa monet metallit ovat liukoisia, jolloin sadevesien mukana raskasmetallit ja rikkihappo huuhtoutuvat ojiin tai viemäreihin ja sitä kautta vesistöihin. Vesistöön päästessään raskasmetallit ja rikkihappo voivat aiheuttaa vesistön ekologisen ja kemiallisen tilan heikkenemisen. Tällä voi olla vakavia seurauksia kasvustolle, kaloille sekä pieneliöille ja tällaisen vesistön kunnostaminen on haastavaa.

Myös rakennushankkeen yhteydessä tulee varmistaa happaman, erityisesti todellisen happaman sulfaattimaan esiintyminen ja sen mahdollinen muodostuminen hankkeen toimenpiteiden vaikutuksista. Hapan sulfaattimaa voi aiheuttaa metalli- ja betonirakenteiden korroosiota ja syöpymistä. Lisäksi happamien sulfaattikaivumaiden käsittely ja sijoitus tulee suunnitella etukäteen, jottei kaivumaista aiheudu ympäristöhaittaa. Kannattaa myös huomioida, että kaikki maankaatopaikat eivät vastaanota happamia sulfaattimaita.

Geologian tutkimus keskus (GTK) ylläpitää karttapalvelua (https://gtkdata.gtk.fi/hasu/), jossa on esitettynä sulfaattimaiden riskialueita. Riskialueella tulisi aina ottaa huomioon sulfaattimaiden esiintyminen muun muassa rakentamisen yhteydessä, kaivutöitä tehdessä, muutettaessa ojitusta tai vedenpintaa alennettaessa. Oikein suunnittelemalla ja lähtötietoa kartuttamalla välttyy suuremmilta ongelmilta myöhemmissä vaiheissa.

Miten tunnistaa hapan sulfaattimaa?

Sipti Environment Oy:n tutkimuskohteessa todettua potentiaalisesti hapanta sulfaattimaata

Happamien sulfaattimaiden tunnistaminen voi olla haastavaa ammattilaisellekin. Tunnusmerkkejä happamille sulfaattimaille voivat olla matala pH, voimakas mädäntyneen kananmunan haju (rikki) ja tumma/musta sävy maa-aineksessa. Usein kyseessä on hienorakeinen savi- tai silttimaa, mutta myös karkeammat maat voivat olla sulfaattimaita. Olosuhteet vaihtelevat paljon, eikä pelkän näkö- tai hajuhavainnon perusteella voida sanoa onko kyseessä ongelmallinen hapan sulfaattimaa. Tunnistamisessa tulee myös osata erottaa potentiaalinen ja todellinen hapan sulfaattimaa, joiden ominaisuudet eroavat toisistaan monelta osin. Esimerkiksi todellisen happaman sulfaattimaan pH on alle 4, ja se voi olla rautasaostumien oranssiksi värjäämää. Potentiaalisesti happaman sulfaattimaan pH taas on yleensä yli 6 ja väri tummaa.

Happaman sulfaattimaan identifioimisessa olennaista on oikeaoppisesti toteutettu näytteenotto ja näytteen säilytys, asiantuntevasti tehdyt kenttähavainnot sekä oikein valitut analyysit kentällä ja/tai laboratoriossa.

Sulfaattimaiden tutkiminen vaatii vielä kehitystyötä ja meneillä onkin kansallisten ohjeiden laatiminen mm. rakennushankkeita varten. Tällä hetkellä tutkimustapoja on monenlaisia ja osa suositelluista menetelmistä on hyvin aikaa vieviä (jopa useita viikkoa). Itse olemme kokemuksen ja alan kirjallisuuden perusteella kehittäneet tutkimusmenetelmämme siten, että tuloksia saadaan nopeasti luotettavuuden kuitenkaan kärsimättä. Jos tarvitset ammattilaisen apua sulfaattimaiden kanssa, ole meihin yhteydessä!

Siptille Kuopioon vahvaa ympäristöalan osaamista

julkaissut

Jari Koivunen (FT, ympäristötieteet) aloitti työt johtavana asiantuntijana Sipti Environment Oy:ssä Kuopion toimistolla syyskuun puolivälissä 2021. Jarilla on noin 16 vuoden kokemus ympäristökonsultoinnin parissa, monipuolisista ympäristösuunnittelun, -tutkimuksen ja -konsultoinnin tehtävistä. Hänen osaamisalueisiinsa kuuluvat mm. maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuustutkimukset, riskinarvioinnit, kunnostussuunnittelu ja kunnostushankkeet (PIMA), jätteiden ja eri materiaalien hyötykäyttökelpoisuuden arvioinnit, ympäristö-, vesi- ja maa-aineslupahakemukset ja niihin liittyvät selvitykset, erilaiset ilmoitusmenettelyt, ympäristövaikutusten arviointimenettelyt (YVA) sekä Environmental Due Diligence -selvitykset (EDD).

Laajan osaamisensa johdosta Jarin työnkuva Siptillä tulee olemaan monipuolinen. Työtehtäviin kuuluvat johtavan asiatuntijan tehtävät erilaisissa ympäristösuunnittelu-, -tutkimus ja -konsultointihankkeissa. Asiakasprojektien lisäksi Jarin tehtäviin kuuluu myös mm. toiminnan kehittämistä Siptin Kuopion toimistolla sekä laajemminkin yhteistyössä Siptin muiden toimistojen ja niiden asiantuntijoiden kanssa. Yhteisenä tavoitteenamme Siptillä on tarjota laadukkaita palveluita asiakkaillemme, mahdollisimman laajasti koko Suomen alueelle.

”Kiinnostuin Siptistä työpaikkana kuultuani yrityksen kehitys- ja kasvuhakuisuudesta sekä hyvistä työkokemuksista ja ilmapiiristä yrityksessä. Kiinnostustani lisäsi sekin, että tunsin jo entuudestaan useita yrityksen työntekijöitä, oman osaamisalansa huippuasiantuntijoita.”

”Meillä Sipti Environment Oy:ssä vaikuttaa jo ensikokemusten perusteella olevan koossa loistava työporukka ja koen päässeeni hyvin mukaan työyhteisöön sekä erilaisiin työtehtäviin. Myös Siptiin kuuluvien muiden yritysten (Sipti Oy, Sipti Infra Oy, Kymen Sipti Oy) asiantuntijoiden kanssa olen jo päässyt hyvin juttuun ja yhteistyötä tekemään. Siptillä vaikuttaa olevan erittäin hyvä yhteishenki ja tekemisen meininki. Porukkaan on ollut ilo liittyä mukaan ja siihen voi ylpeydellä kuulua!”  

”Odotan innolla uusia ja monipuolisia työtehtäviä, joissa pääsen käyttämään ja edelleen kehittämään osaamistani laajasti, sekä toimimaan yhteistyössä uusien ja entuudestaan tuttujen työkavereiden ja asiakkaiden kanssa. Olen ymmärtänyt, että Siptillä haluamme rakentaa ja ylläpitää pitkäaikaisia asiakassuhteita. Siinä keskeisintä on ymmärtää asiakkaiden tarpeet, kuunnella heitä sekä olla aidosti kumppanina ratkomassa heidän haasteitaan, asiantuntevaa ja laadukasta palvelua tuottaen.”  

”Työnteon vastapainoksi vapaa-ajalla rentoudun mm. perheen kanssa touhuillen sekä ulkoillen ja erilaisten urheiluharrastusten (tennis, padel, sulkapallo, golf, ym.) parissa. Toimin myös vapaaehtoisena Juniori-KalPassa jääkiekkoilevien lasten ja nuorten valmennustehtävissä.”

Mahdollisissa ympäristösuunnittelun, -tutkimuksen tai -konsultoinnin tarpeissa ota Jariin yhteyttä!

Jarin yhteystiedot:

Jari Koivunen, johtava asiantuntija  

p. +358 44 975 9057

jari.koivunen@siptienvi.fi

Havaintoja ruokahaasteesta Maailman ympäristöpäivän kunniaksi

julkaissut

Tänä vuonna Maailman ympäristöpäivän (5.6.) teemana oli ekosysteemien palauttaminen luonnontilaan. Tämä on valtava tehtävä, kun ottaa huomioon, että tällä hetkellä lajikato on nopeampaa ihmisen tekojen seurauksesta kuin 65 miljoonaa vuotta sitten dinosaurusten kuollessa sukupuuttoon asteroidin törmäyksen johdosta. Määrätietoisella toiminnalla voimme kuitenkin vaikuttaa siihen, että teoillamme on mahdollisimman positiivinen vaikutus ympäristön monimuotoisuuteen ja ilmastoon. Pienilläkin teoilla on merkitystä ja teorian tasolla ratkaisukeinot on jo pitkälti keksitty.

Maan Päivän kunniaksi 22.4. järjestimme luomu/lähiruoka- haasteen, johon osallistuimme koko Sipti-yhtiöiden (Sipti Oy, Sipti-Infra Oy ja Kymen Sipti Oy) voimin. Kokosimme osallistuneiden fiilikset haasteesta Maailman ympäristöpäivän (World Environment Day) kunniaksi yhteen. Yllättäen päällimmäiseksi huomioitavaksi havainnoiksi nousi, kuinka ympäristötietoisia ravintotottumuksemme olivat olleet haastetta ennenkin. Erityisen paljoa ei kenelläkään ollut tarvetta muuttaa. Suomalaisen ruoan käyttömäärä oli suhteellisen suuri, vain selkeästi lähiruoan löytäminen osoittautui hieman hankalaksi. Luomu-osastot havaitsimme etenkin suuremmissa kaupoissa kattaviksi, joissain tuotteissa jopa hinta oli, oletettavasti kysynnän johdosta, pienempi.

Parannettavaa oli tietysti kaikilla omiin kulutustottumuksiin liittyen. Kätevät einekset saivat toistaiseksi jäädä, mikä on ollut toisille olennaista nopeatempoisessa työssä. Haasteena koettiin myös poikkeavan ruokavalion lupauksen muistaminen. Perheellisillä toteutus katsottiin lapsien kohdalla hieman haastavaksi. Lapset osoittivat pintansa entuudestaan totuttujen ruokien suuntaan.  Päivä-/viikkokohtaisen ravintosuunnittelun avulla ateriat saatiin koottua terveellisesti ja ympäristöseikat huomioon ottaen erittäin pienellä vaivannäöllä. Monet sovelsivat haastetta myös hävikkiruokaan, pyrkimyksenä syödä jääkaapin ”ylijäämäruoat” pois ja samalla saaden jopa rahanarvoisia säästöjä. Kaiken kaikkiaan pyrimme jatkamaan toimiviksi todetuilla linjoilla ja vaalimaan luomu- ja lähiruokaa jatkossakin.

Hyvää kesää ja kohti koronatilanteen loppua – nautitaan!

Kansainvälisen Maan päivän kunniaksi vaalimme kiertotaloutta ja kunnon ravintoa

julkaissut

Maailma on kompleksinen, mutta hyvä paikka olla ja maa on suonut meille ainutlaatuiset olosuhteet elämään. Olemme haastaneet Sipti-yhtiöiden muut yritykset, Sipti Oy:n, Sipti Infra Oy:n ja Kymen Sipti Oy:n viettämään kanssamme Maan päivää (International Mother Earth Day). Aloitamme tänään 22.4. Äiti Maan kunniaksi syömään luomu- ja lähituotettua ruokaa viikon H-hetkestä eteenpäin!

Tämä tärkeä päivä puhtaan veden, ilman sekä koko elinympäristön hyväksi herätti pohtimaan, miten me Sipti Environmentissa olemme mukana vaikuttamassa kehityksessä positiiviseen suuntaan. Olemme innoissamme osallisena kehityksessä parempaan – puhtaampaan luontoon ja paremmin voivaan elinympäristön laajaan kirjoon. Aina hyönteisistä kalojen kautta ihmisiin. Nykyteknologian ja tiedon avulla pääsemme toteuttamaan valoisampaa huomista ja saamme olla mukana projekteissa, joilla oikeasti on merkitystä. Kiitämme tästä asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme.

Kiertotalous – aikamme tärkeimpiä innovaatioita näyttää suuntaa ja mahdollistaa kehitystä uusiin toimintatapoihin ja ajatteluun. Käsitteenä kiertotalous ei ole kovinkaan uusi, mutta tekee tuloaan kovaa vauhtia myös rakentamisessa. Esimerkiksi Helsinki on luonut loppuvuodesta 2020 oman päivitetyn tiekarttansa, jonka rakentamisen kiertotalouteen toimintamme nivoutuu erinomaisesti. Yksityiset toimijat yleistyvät kiertotalouspalveluiden tuottajina ja pyrimme olemaan aina mukana kehityksen kärjessä. Valitsemme yhteistyökumppanimme tarkoin ekologinen toteutus seipään kärkenä.

Hiilidioksidipäästöt ovat rakentamisessa valtavia, ja suurin osa niistä keskittyy uusien materiaalien tuottamiseen. ”Rakennettu ympäristö kuluttaa maailmanlaajuisesti lähes puolet vuosittain tuotetuista materiaaleista. Maailman kaupunkien yhteenlaskettu materiaalien kulutus oli vuonna 2010 noin 40 miljardia tonnia ja on arvioitu, että määrä tulee nousemaan 90 miljardiin tonniin vuoteen 2050 mennessä. Kiertotalouden mukaisilla ratkaisuilla on mahdollista vähentää rakennusmateriaaleista aiheutuvia päästöjä jopa 38 prosenttia vuoteen 2050 mennessä” (Helsingin kierto- ja jakamistalouden tiekartta 2020; Ellen MacArthur Foundation, Material Economics. Completing the picture, How the circular economy tackles climate change). Toimimalla kiertotalouteen liittyvien ympäristöpalveluiden tuottajana pyrimme vastaamaan tähän tarpeeseen tarjoamalla laadukkaita rakentamisen kiertotalouspalveluita.

Yleisimmin toimintamme kiertotaloudessa liittyy pilaantuneen maan (PIMA) kunnostuksiin. Massamäärät ovat toisinaan kohteesta ja pilaantuneisuustasosta riippuen valtavia. On tärkeää suunnitella ja toteuttaa työ laadukkaasti siten, että vain välttämätön maa kuljetetaan vastaanottopaikkaan ja pyrkiä minimoimaan kuljetusetäisyydet. Tekemällä kestävyyskartoituksen ja pyrkimällä riskinarvioperusteiseen kunnostamiseen vältetään turhan mittavia toimenpiteitä. Mahdollisuuksien mukaan suosittelemme in situ- kunnostuksia, joissa materiaalin ei tarvitse lähteä kiertoon lainkaan, eikä kuljetuspäästöjäkään synny. Käytämme kuljetuksiin sähköisiä siirtoasiakirjoja aina kun mahdollista turhien paperivuorien välttämiseksi. Tämä on kiertotaloutta parhaimmillaan.

Materiaalien sivuvirrat ovat myös olleet olennaisena osana tekemistämme. Jätemateriaalien hyötykäyttöön liittyen nk. MARA-asetus tukee toimintaamme ja haluamme saada eri jätejakeet kiertoon ja hyötykäyttöön. Asetuksella pyritään vähentämään neitseellisten raaka-aineiden tarvetta maanrakentamisessa. Betonin ja tiilen lisäksi myös tuhkan hyötykäyttömahdollisuudet ovat nousseet merkittäväksi osaksi toimintaamme. Olemme olleet myös mukana kehittämässä stabilointiseoksia teollisuuden sivuvirtoja hyödyntäen. Soveltuvilla seoksilla olemme voineet hyödyntää sellaisenaan rakentamiseen soveltumattomia materiaaleja maankaatopaikalle tai muuhun vastaanottopaikkaan viennin sijaan.

Tiedostamme, että tekomme ja toimintamme ovat paikallisia, mutta uskomme jokaisen teon vaikuttavan. Osana Suomea, yhtä kiertotalouden edelläkävijävaltioista, voimme yhdessä olla muiden Siptien kanssa vaikuttamassa myös globaalisti kestävämpään suuntaan. Lähdetkö siis mukaan luomu-/lähiruokaviikkoomme ja ajattelisit Maan päivän kunniaksi, kuinka pienistä yksilöllisistä päätöksistä voi syntyä merkittävää jälkeä.

Hyvää alkanutta kevättä!

Aleksi ja muut Siptiläiset

© Roni Järvensivu

Ronin ensimmäiset kuukaudet Siptillä

julkaissut

Kaksi kuukautta Siptillä on vierähtänyt silmänräpäyksessä. Mainitsin ensimmäisten viikkojen jälkeen Sipti Environment Oy:n sivuilla julkaistussa lyhyessä jutussa, että olen päässyt heti alkuun mukaan mielenkiintoisiin projekteihin . Näiden projektien parissa on ollut riittävästi haasteita ja kiinnostavia tehtäviä.

Muutamassa kuukaudessa on kerennyt tapahtumaan paljon. On työstetty vesilain mukaista lupaa, ympäristösuojelulain mukaista ilmoitusmenettelyä ja olen päässyt mukaan uuteen alkavaan ympäristölupaprosessiin. Näiden toimistolla tapahtuvien tiedonhaku- ja kirjoitusprosessien lisäksi olen päässyt sopivasti ulkoilemaan työmaille näytteenoton ja työmaavalvonnan merkeissä.

Kentälläkin on kerennyt tapahtumaan monen moista. Talvi tuli pitkästä aikaa myös eteläiseen Suomeen, ja siitä huolimatta on kentällä ollut kairatutkimuksia, vesinäytteitä, työmaavalvontaa, PIMA-näytteenottoa ja kenttämittausta. Oli ilo päästä kiinni kyseisiin työtehtäviin ja samalla huomata, ettei vuosien näytteenottokokemus ole turhaan kertynyt. Kattavan perehdytyksen jälkeen hommat ovat pitkälti olleet sopiva sekoitus uutta ja vanhaa. Ennestään minulle tuttua on etenkin vesinäytteenotto, ja uutena mukaan tulleet PIMA-näytteenotot ovat olleet pitkälti samankaltaisia, kuin jätteistä ja maanparannusaineista otettavat näytteet. Toki ympäristön kannalta on erilaisia huomioitavia asioita. Myös PIMA-tutkimusten yhteydessä käytettävät kenttämittauslaitteet ovat hyvin vastaavia, kuin mitä olen aikaisemmin käyttänyt.

Ellei se yllä olevasta tekstistä vielä paistanut läpi, niin olen viihtynyt todella hyvin Siptillä! Meillä Sipti Environment Oy:llä on loistava työporukka ja koen päässeeni hyvin mukaan erilaisiin työtehtäviin. Myös naapuritoimistossa työskentelevän Sipti Infra:n väen kanssa on päässyt hyvin juttuun, ja pikaisen yhteistyön perusteella myös Kymen Siptin väki on vaikuttanut mukavalta. Kaiken kaikkiaan Siptiläiset ovat olleet positiivisia uusia tuttavuuksia ja tähän mennessä vastaan tulleet projektit ovat hoituneet hyvässä yhteishengessä.


Kevät ja kesä näyttävätkin töiden puolesta jo varsin kiinnostavilta!

Työmaalta tammikuisena aamuna

Saimme lisää vahvistusta joukkoihimme!

julkaissut

Ympäristötekniikan insinööri (AMK) Roni Järvensivu aloitti työt Sipti Environment Oy:llä vuoden 2021 alussa. Roni tuo mukanaan Siptille vahvan työturvallisuusosaamisen sekä kaivattua osaamista meluselvityksistä ja ilmanlaatuasioista. Lisäksi hän täydentää Sipti Environment Oy:n olemassa olevaa vahvaa osaamista ympäristölupien valmistelusta.

Henkilökuva Roni Järvensivu

Viime vuodet Roni on työskennellyt Helsingin Seudun Ympäristöpalveluilla (HSY) jätehuollon toimialalla, jossa hän on kerryttänyt laajan osaamisen erilaisista työtehtävistä muun muassa jätteiden käsittelyn ja uusiomateriaalien hyödyntämisen parissa. Ronilla on runsaasti kokemusta ympäristölupien hallinnasta, valmistelusta ja niihin liittyvistä selvityksistä sekä toiminnan tarkkailusta.

”Laadukas työnjälki, hyvä yhteishenki ja kiinnostavat projektit houkuttelivat Sipti Environment Oy:lle töihin. Kasvavaan yritykseen on ilo päästä mukaan, sillä mahdollisuudet oppia uutta ja kehittää jo kertynyttä osaamista ovat laajat. Pääsin heti perehdytysvaiheessa hyödyntämään osaamistani ja ensimmäiset viikot Siptillä ovatkin menneet mukavan vauhdikkaasti!”

Luottamus ja vastuunanto perehdytyksessä tukee laatujärjestelmää

julkaissut

Aloitin työskentelyn Sipti Environmentilla lokakuun alussa ympäristösuunnittelijana. En osannut erityisen paljoa odottaa, mitä uusi työsuhde tuo tullessaan. Itseluottamus oli vahva ja uskoin alusta alkaen selviytyväni uusista haasteista. Kärjistetysti voidaan sanoa, että kaikki oli uutta, työkaverit, työympäristö ja uuden yrityksen toimintatavat. Ehkä vähän jännitti, sillä hyvällä tavalla.

Vastaanotto alusta saakka on ollut lämminhenkistä ja asianmukaista. Uutta tietoa ammennettiin taukoamatta. Tuntui kuin suuri, lähes tuntematon kokonaisuus olisi lävähtänyt eteeni pieninä hajallaan olevina pisteinä. Alkoi olla vaikeuksia yhdistää kokonaisuuksia toisiinsa. Juuri kun alkoi sisäistämään jotain uutta kokonaisuutta, alettiin jo käymään läpi uusia asioita. Saatoin miettiä, miten ikinä pystyn pitämään pakan kasassa. Sain kuitenkin jatkuvasti reipasta ja hyväntahtoista kannustusta ja opastusta uusilta työkavereiltani, mikä rauhoitti ja auttoi jaksamaan. Noin kahden kuukauden kuluttua aloituksesta olen havahtunut, kuinka osaankin yhtäkkiä yhdistellä näitä ylitsepääsemättömiltä tuntuvia mörköjä yhteen ja kokonaisuuden hahmottaminen tuntuu jo melkein rutiinilta. Kompleksiset kokonaisuudet tuntuivat vaikeilta hahmottaa alussa, mutta niinhän vesimolekyyleistäkin syntyy ensin pisara ja pisaroista joki.

Vaikka perehdytys onkin vielä kesken, pystyn toteamaan Siptin perehdytysohjelman olevan monipuolinen ja laadukas. Ohjelma takaa uudelle työntekijällä työkalut tuottamaan asiakkaille laadukkaita ympäristöpalveluita.

Yritystoiminnan ympäristönäkökohdat otetaan vahvasti huomioon Siptin perehdytyksessä ja laatujärjestelmässä, mikä kuvaa yrityksen asennetta kestävää kehitystä kohtaan. Tavoite pyrkiä toimimaan edelläkävijänä kiertotalouteen liittyvässä toimialan murroksessa on yksi Sipti Environmentin tärkeimpiä ja ajankohtaisimpia haasteita.

Erityisen mukavalta on tuntunut muiden työntekijöiden luottamus omaan työskentelyyni. Vastuuta on tullut muun muassa näytteenottoon, pilaantuneen maan kunnostuksen valvontaan sekä muihin erilaisiin projektivaiheisiin, kuten raporttien laadintaan. Alussa on toisinaan jännittänyt, että pystyykö uusista tehtävistä suoriutumaan kiitettävästi, mutta briiffaus ja tuki on ollut asiantuntevaa niin, että suuremmille ihmettelyille ei ole jäänyt tilaa. Parhaimpia puolia perehdytyksessä on ollut ehdottomasti luottamus ja vastuunanto, sillä yksin tilanteessa toimiminen ja ongelmien ratkaiseminen uudessa ympäristössä opettavat parhaiten.

Seuraavan perehdytettävän muistilistan olen koonnut kokemuksieni pohjalta:
  1. Kysy paljon – Se ei maksa mitään eikä tyhmiä kysymyksiä ole
  2. Ota rennosti – Virheitä sattuu, se on elämää. Me muut kyllä autamme ja ohjaamme mielellämme.
  3. Ole omatoiminen – Asiantuntija-alalla oletusarvo. Olemme nuori ja innovatiivinen yritys jatkuvasti muutoksessa olevalla toimialalla.
  4. Ota rohkeasti vastuu vastaan – Etenkin kentällä näin tulet oppimaan parhaiten ja tunnistat itsellesi parhaat toimintamallit.

Lue uusin Sipti-lehti!

julkaissut

Asiakaslehdessämme on runsaasti ajankohtaista asiaa Sipti-yhtiöiden suunnitteluhankkeista. Sivulla 8 ympäristösuunnittelijamme Lauri kertoo Kotkan Haapasaaren vaativan kunnostusprojektin vaiheista.

Tänään on hyvä, nautitaan siitä

julkaissut

Sipti Environment Oy:n ensimmäinen pidennetty tilikausi päättyi heinäkuun 2020 lopussa. Tilikausi oli erittäin onnistunut ja tulos reilusti plussan puolella. Tästä on kiittäminen erityisesti erinomaisia kollegojani, joiden osaaminen ja sitoutuminen on huippuluokkaa. Sekä tietysti asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme, jotka ovat mahdollistaneet kehittymisemme.

Kuluneet 16 kk ovat olleet paitsi työntäyteisiä myös erittäin opettavaisia. Olemme päässeet mukaan mitä mielenkiintoisempiin hankkeisiin, joista osa on päätynyt aina kansallisiin uutisiin asti. Asiakkaina meillä on ollut rakennusyhtiöitä, teollisia toimijoita, kiinteistösijoitusyhtiöitä, öljy-yhtiöitä, kuntia ja kaupunkeja sekä myös yksityisiä henkilöitä. Teemme paljon yhteistyötä muiden Sipti-yhtiöiden kanssa ja olemme löytäneet taitavia yhteistyökumppaneita. Yhdessä pystymme toteuttamaan mitä monipuolisimpia hankkeita.

Projektimme ovatkin käsittäneet hyvin laajasti erityyppisiä hankkeita, joista pilaantuneen maan tutkimus- ja kunnostushankkeet ovat olleet selvästi enemmistössä. Lisäksi olemme muun muassa laatineet ympäristö- ja vesilupahakemuksia sekä tehneet erilaisia jätteisiin ja kaatopaikkoihin, pohja- ja pintavesiin sekä sulfidisaviin liittyviä selvityksiä. Olemme myös toteuttaneet palvelumuotoilua pilaantuneen maan prosesseihin liittyen. Hankkeiden sijainti on vaihdellut Helsingin ydinkeskustan arvorakennuksista suuriin teollisuusalueisiin ja rauhaisiin Natura-alueisiin.

Olemme kehittäneet aktiivisesti toimintaamme niin sisäisesti kuin projekti- ja asiakastyöhön liittyen. Pyrimme olemaan kehityksen kärjessä. Tästä esimerkkinä Rakentamisen Laatu RALA ry:n ympäristösertifiointi, jonka saimme ensimmäisenä yrityksenä RALA:n historiassa. Menneen kauden aikana saimme myös RALA:n laatusertifioinnin.

Olemme pystyneet rekrytoimaan lisää osaajia, ja sitä kautta kasvattamaan ammattitaitoamme. Hyvä tilanne mahdollistaa myös varautumisen tulevaan, esimerkiksi kehittämällä palveluitamme ja panostamalla asiakastyöhön. Tulevaa emme pysty ennustamaan, mutta voimme pyrkiä varautumaan siihen mahdollisimman hyvin. Antamatta sen kuitenkaan liikaa vaikuttaa päivittäiseen tekemiseen.

Nautitaan siis tästä päivästä, tänään on hyvä.

Sipti Environment Oy mukana Vantaan Kuusijärven biosuodatushankkeessa

julkaissut

Olemme mukana Vantaan Kuusijärven biosuodatushankkeessa. Vastaamme hankkeen ympäristöteknisistä tutkimuksista. Suunnitelmat on laatinut Sipti Infra Oy ja toteutuksesta vastaa Wateco Oy.

Lue Helsingin Sanomien artikkeli aiheesta:
https://www.hs.fi/kaupunki/vantaa/art-2000006565423.html?share=b5573ed018800737e73bbde6ae8b646a

3 syytä palkata asiantunteva ympäristökonsultti

julkaissut

Markkinoilla on laaja kirjo palveluntarjoajia, mutta mistä tunnistaa asiantuntevan ympäristökonsultin? Mitä hyötyä ympäristöasiantuntijasta on yritykselle?

Toimiessani ympäristöviranhaltijana julkisella puolella, olen nähnyt miten merkittävä rooli osaavalla ja asiantuntevalla konsultilla on projektien sujuvan läpiviemisen näkökulmasta. Asiantunteva ympäristökonsultti auttaa yritystä täyttämään asetetut ympäristötavoitteet tuottaen samalla positiivista imagoetua yritykselle. Joissain tapauksissa ympäristöasiantuntijan palkkaaminen on välttämättömyys, esimerkiksi ympäristöluvassa on voitu määrätä ulkopuolisen asiantuntijan käyttämisestä erilaisissa mittauksissa. Koostin alle kolme mielestäni merkittävintä etua, jotka osaava asiantuntija voi yritykselle tuoda. Esimerkkeinä olen käyttänyt erityisesti pilaantuneiden maiden hankkeita sekä ympäristölupahankkeita, joiden parissa olen viime aikoina työskennellyt.

1. Optimoi yrityksesi ajankäyttö

Hyvin suunniteltu – puoliksi tehty -ajatusta ei voi tässäkään yhteydessä tarpeeksi korostaa. Omien viranomaiskokemuksieni perusteella keskustelu ammattitaitoisen konsultin kanssa on ollut aina sujuvaa ja asiat edenneet nopeasti, kun tarvittavat lähtötiedot ovat asianmukaisesti hoidettu. Esimerkiksi huolella tehdyt kenttätutkimukset sujuvoittavat päätösten myöntämistä. Työn tilaaja välttyy mahdollisilta aikaa vieviltä lisätutkimusvaateilta, kun esitutkimukset on tehty ammattitaitoisesti. Asiantunteva ympäristökonsultti tekee myös selkeät ja ymmärrettävät suunnitelmat ja raportit, joihin on helppo palata myöhemminkin. Konsultti hoitaa ympäristön tilaan liittyvät selvitykset, viranomaisviestinnän ja tiedonhaun, jolloin tilaajayritys voi keskittyä ydintoimintaansa. Osaava ympäristökonsultti myös tietää, mikä on ajankäytännöllisesti sekä kustannusten kannalta paras ratkaisu, esimerkiksi miten puhdistaa pilaantunut maaperä kustannustehokkaasti sovitun aikataulun puitteissa.

2. Säästä taloudellisia resursseja

Isoissa rakennushankkeissa esimerkiksi maaperän pilaantuneisuustutkimukset ovat yleensä vain pieni kustannuserä isossa kokonaiskuvassa. Toisaalta, mikäli PIMA-tutkimusten tuloksista ei ole ymmärrystä, voi niistä aiheutua merkittäviä yllätyksellisiä lisäkustannuksia ja samalla viivästymisiä aikataulussa. Ammattitaitoisesti suunnittelemalla voidaan välttyä kustannuksilta, joita voi tulla muun muassa vajavaisen näytteenottosuunnitelman aiheuttamista ylimääräisistä kustannuksista.  Jos tutkimuksia ei ole toteutettu laadukkaasti tai ne jätetään viime hetkeen, voidaan olla merkittävien lisäkustannusten edessä. Jos maaperästä löytyykin suuria haitta-ainepitoisuuksia tai jätteitä, maita ei voidakaan hyötykäyttää suunnitellusti, vaan maa-ainekset ja jätteet joudutaan kuljettamaan kalliiseen vastaanottopaikkaan. 

Asiantunteva ympäristökonsultti tuntee ympäristöviranhaltijan vaatimukset muun muassa ympäristölupahakemuksiin vaadituista tiedoista tai riittävän kattavasta näytteenotosta. Ympäristölupaprosessin läpivienti on sujuvaa, kun hakemus on ammattitaitoisesti ja kattavasti laadittu eikä viranomaisen tarvitse pyytää lisätietoja. Vastaavasti kun ympäristötekniset tutkimukset on tehty laadukkaasti heti alussa, ei kohteeseen tarvitse palata uudestaan näytteenottoon ja raportoida tutkimuksia useaan kertaan.

3. Saavuta kilpailuetua

Ympäristöasioiden merkitys yritysten toiminnassa kasvaa vuosi vuodelta ja laaja-alaista asiantuntemusta tarvitaan yhä enenevissä määrin. Lainsäädäntö kehittyy jatkuvasti ja yritysten pitää olla valppaana muutosten edessä, sillä yritys- ja ympäristövastuu koskee kaikkia yrityksiä. Asiantuntevalla ympäristökonsultilla on aina viimeisin, päivitetty tieto ympäristöasioista ja kyky vastata kattavasti yrityksen tarpeisiin. Lisäksi ympäristökonsultti voi olla apuna tutkimus- ja kehityshankkeissa, esimerkiksi potentiaalisten kehityskohteiden kartoittamisessa ja toiminnan optimoimisessa.

Ympäristövastuuasiat näkyvät parhaimmillaan yrityksen koko toiminnassa sidosryhmiä myöden.  Valitsemalla alihankkijoiksi ja yhteistyökumppaneiksi ympäristövastuullisia toimijoita, yritys viestii arvoistaan ja vastuullisuudestaan ulospäin, joka taas toimii hyvänä käyntikorttina ja vahvana kilpailuvalttina markkinoilla. Ympäristöystävällisyyttä ei tarkastella vain tuotettujen tuotteiden tai palveluiden osalta, vaan myös yrityksen toiminnan kannalta. Vastuullinen yritys on kiinnostava, niin työpaikkana kuin yhteistyökumppanina. 

Janette Bråten 

Sipti Environment Oy oli ensimmäinen yritys, jolle RALAn uusi ympäristösertifikaatti pilottivaiheen jälkeen virallisesti myönnettiin

julkaissut

Osallistuimme Rakentamisen laatu RALA ry:n ympäristöjärjestelmän pilotointiin. Alla linkki artikkeliin, jossa toimitusjohtajamme Petra Pihlaisen ajatuksia sertifiointiprosessista ja laatu- ja ympäristösertifikaattien hyödyistä toiminnassamme:

https://www.rala.fi/ajankohtaista/tiedotteet/ymparistojarjestelman-sertifioinnista-tyokalu-toiminnan-jatkuvaan-kehittamiseen/

Olemme nyt laatu- ja ympäristösertifoitu yritys – miten tämä näkyy jokapäiväisessä työssämme?

julkaissut

Sipti Environment Oy:lle on myönnetty laatu- ja ympäristösertifikaatit osoituksena laadukkaasta ja luotettavasta työstä asiakkaidemme sekä ympäristön hyväksi. Sertifioinnin myötä meillä on loistava työkalu toimintamme laadun mittaamiseen ja jatkuvaan kehittämiseen.  Asiakkaamme ja yhteistyökumppanimme voivat luottaa siihen, että projektit hoidetaan nyt ja jatkossa laadukkaasti ympäristönäkökulmat huomioiden. 

Erilaisilla johtamis- ja laatujärjestelmillä on ollut olennainen osa yritystoiminnan kehittämisessä jo 1980–1990-luvuilta lähtien. Ajan saatossa laadun käsite on hieman muuttunut, ja nykyisin termi kattaa yritystoiminnan kaikki osa-alueet aina johtamisesta valmiiseen tuotteeseen saakka. Viime vuosina myös ympäristöjohtamisen merkitys on korostunut voimakkaasti muun muassa kuluttajien asennemuutoksen vuoksi. Laadunhallintaan on vuosikymmenten saatossa kehitetty useita erilaisia menetelmiä, kuten laatustandardeja sekä erilaisia laskentatyökaluja. Näistä tunnetuimpia lienevät kansainvälisen standardoimisjärjestö ISO:n kehittämät laatu- ja ympäristöstandardit ISO 9000 ja 14000.

ISO-standardeihin pohjautuvat laatu-, ympäristö- sekä työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät on kuitenkin usein koettu liian raskaiksi rakennusalan PK-yritysten piirissä. Rakentamisen Laatu RALA ry on vastannut tähän kehittämällä ISO-standardeihin pohjautuvat laatu- ja ympäristöjohtamisjärjestelmät. Sipti Environment Oy:ssa olemme vuoden 2019 ja alkuvuoden 2020 aikana rakentaneet RALA:n standardeihin pohjautuvaa laatu- ja ympäristöjärjestelmää. Johtamisjärjestelmän kehitystyö palkittiin RALA-sertifikaatilla marraskuussa 2019, ja ympäristöjärjestelmälle sertifikaatti myönnettiin huhtikuussa 2020.

Miten laatu- ja ympäristöjärjestelmät näkyvät Sipti Environment Oy:n arjessa ja asiakastoiminnassa?

 Johtamis- ja laatujärjestelmien merkitys korostuu pitkäjänteisessä projektityöskentelyssä. Yhtenäiset työskentelytavat ja tiedonhallintamenetelmät takaavat osaltaan erilaisten suunnittelukohteiden tavoitteiden toteutumisen sekä esimerkiksi viranomaisten ja lainsäädännön asettamien vaatimusten täyttymisen. Tämän lisäksi tehokkailla ja asianmukaisilla projektinhallintakeinoilla saamme asiakkaillemme ajantasaista tietoa projektien etenemisestä, esimerkiksi kustannus- ja aikataulutilanteesta. Yhtenäiset toimintatavat selkeyttävät myös toimintaa ja tuovat sitä kautta taloudellisia etuja niin yritykselle itselleen kuin asiakkaillekin.

Ympäristöjärjestelmän tavoitteena taas on vastata jatkuvasti kehittyvän toimialan asettamiin vaatimuksiin ja haasteisiin ympäristöä kuormittamatta. Olemme muun muassa pyrkineet kehittämään kestäviä kunnostuksen toimintamalleja. Viime aikoina voimakkaasti esiin noussut kiertotalousajattelu näkyy työssämme esimerkiksi haitta-ainepitoisten maiden sekä erityyppisten jätejakeiden hyödyntämisenä maanrakentamisessa ja rakennusten purun yhteydessä. Pyrimme aktiivisesti pysymään toimialan kehityksen kärjessä. Ympäristöjärjestelmän avulla voimme tarkastella ja jatkuvasti kehittää toimintatapojamme, jolloin pystymme vähentämään sekä oman toimintamme että asiakkaiden suunnittelukohteiden ympäristövaikutuksia. Ympäristö- ja laatusertifioinnit antavat asiakkaillemme varmistuksen siitä, että toimintamme on tehokasta ja samalla kestävää sekä ympäristöä kunnioittavaa.

Ensimmäinen vuosi takana, useita edessä

julkaissut

Perjantaina 5.3. vietimme Sipti Environment Oy:n 1-vuotissyntymäpäivää. Samalla tuli muisteltua mennyttä vuotta, yrityksen perustamiseen liittyneitä haasteita, matkan varrelle osuneita onnistumisia sekä erityisesti koko toiminnan huiman kehityksen mahdollistanutta porukan yhteen hiileen puhaltamista.

Yrityksen toiminta lähti nopeasti käyntiin, saimme asiakastöitäkin jo ensimmäisellä viikolla. Asetelmahan oli alusta lähtien otollinen, sillä toimintamme linkittyy erittäin sujuvasti jo olemassa olevien Sipti-yhtiöiden, Sipti Oy, Sipti Infra Oy sekä Kymen Sipti Oy, palvelutarjontaan. Tätä kautta pääsimmekin mukaan moniin mielenkiintoisiin teollisuuden ja kaupunkirakentamisen hankkeisiin. Pienen haasteen aiheutti PRH:ssa kuukauden kestänyt rekisteröinti, joka ketjuuntui pankkitilin avaamishaasteena ja tätä kautta myös laskujen maksuun ja laskutukseen liittyvinä haasteina. Tästä selvittyämme alkoivat palaset loksahdella paikoilleen.

Juhlimme syntymäpäivää kakkukahvien merkeissä.

Apua saimme monesta lähteestä, näistä erityisen tärkeitä olivat luonnollisesti muut Sipti-yhtiöt, joiden kokemuksen avulla pystyimme välttämään muita yritystoiminnan alkuun liittyviä sudenkuoppia. Myös Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Keuken voisi mainita alkutaipaleemme merkittävänä sparraajana.

Suuri merkitys oli myös pian perustamisen jälkeen aloittaneilla työntekijöillämme. Heti alkuun laadimme yhdessä yrityksen arvot, meidän pelisääntömme, joiden pohjalta olemme yhdessä toimintaamme kehittäneet. Keskeisimmän arvomme, viihtyvyyden, toteutuminen näkyykin kaikessa tekemisessämme, sillä viihtyessämme olemme motivoituneita, idearikkaita ja teemme laadukasta työtä. Toimintamme on kehittynyt vuoden aikana huimasti ja kehittyy edelleen. Olemme onnistuneet solmimaan toimivia kumppanuuksia ja luomaan arvokkaita asiakassuhteita, joiden merkitystä ei voi liialti korostaa.

Toimintajärjestelmän sertifioinnin saimme loppuvuodesta Rakentamisen Laatu RALA ry:ltä ja ympäristöjärjestelmämme sertifiointiprosessi on parhaillaan käynnissä. Onnistunutta ja paljon opettanutta viime vuotta on mukava muistella, vaikkakin katse on toki tulevassa.

Maailmalla tapahtuu monenlaista, mutta luotto yhteistyöhön ja meidän jengiin on kova!

Pienyrittäjien yhteistyöstä voimaa: esimerkkinä kiinteistöjen tekniset ja ympäristöarvioinnit (EDD-TDD)

julkaissut

Verkostoituminen, tuo jatkuva työ- ja liike-elämän puheenaihe. Itsekin olen aihetta monesti miettinyt, mutta jos totta puhutaan, vasta nykyisessä positiossani pienen yrityksen kehittäjän kengissä verkostoitumisen merkitys on minulle kunnolla kirkastunut. Etsimällä samanhenkisiä yhteistyökumppaneita ja muodostamalla toimivia kumppanuuksia aukeavat ovet täysin uudella tavalla. Kumppanuuksien muodostaminen mahdollistaa oman asiantuntijaosaamisen täydentämisen ja sitä kautta laajempien palvelukokonaisuuksien tarjoamisen asiakkaille. Tästä toimii hyvänä esimerkkinä yhteistyömme United Founders Oy:n asiantuntijayritysten kanssa kiinteistöjen teknisten ja ympäristöarviointien osalta.

Kiinteistön ostamiseen ja myyntiin liittyy erilaisia vastuita ja velvollisuuksia. Ostajalla on velvollisuus tarkastaa kiinteistö huolellisesti. Myyjän velvollisuutena taas on tiedonantovelvollisuus mahdollisista tiedossa olevista epäkohdista. Molemmissa rooleissa on tärkeää olla tietoinen vastuistaan ja velvoitteistaan, sillä niihin voi liittyä mittavia taloudellisia seuraamuksia. Nämä riskit ja niihin liittyvät kustannusvaikutukset voidaan selvittää ja niihin pystytään varautumaan kiinteistöjen teknisten ja ympäristöarviointien eli Due Diligence -arviointien avulla.

Laadukkaan arvioinnin edellytyksenä on aina ammattitaitoinen arviointiryhmä. Luotettavan DD-selvityksen laatiminen vaatii taitoa etsiä ja yhdistää tietoa monista eri lähteistä sekä usein laajasta lähtötietoaineistosta. Selvityksen tekijän on myös tiedettävä mitä etsiä, mikä tieto on olennaista ja merkittävää, ja mitkä ovat potentiaaliset riskikohteet. Kohteessa tehtävän katselmuksen tekijällä on oltava vahva ymmärrys siitä, mitä kyseiset riskitekijät voivat olla sekä taito havaita olennaiset asiat katselmuksen aikana. Korkea ammattitaito tuo mukanaan myös tehokkuuden, joka on usein edellytyksenä nopeasti etenevissä kiinteistökaupoissa.

Kiinteistöjen tekniset ja ympäristöselvitykset

Oma kokemukseni keskittyy ympäristövastuiden ja -riskien määrittämiseen eli niin kutsutun EDD:n (Environmental Due Diligence) toteuttamiseen. Vuosien varrella olen päässyt arvioimaan eri tyyppisiä kohteita pienistä varastohalleista isoihin teollisuuslaitoksiin sekä pohtimaan niissä ilmeneviä riskejä ja vaikutuksia ympäristön näkökulmasta. Monipuolisten kohteiden kautta saatu kokemus on opettanut havainnoimaan ja tunnistamaan käytännön riskejä sekä kirjallisesta materiaalista että erityisesti kohdekäynneillä.

Minä tai kollegani emme voi kuitenkaan väittää osaavamme kartoittaa kiinteistöjen teknisiä riskejä. Sen sijaan United Foundersin yhteenliittymään kuuluu nimenomaan tähän erikoistuneita yrityksiä, jotka toteuttavat TDD-arvioinnin (Technical Due Diligence) erittäin ammattitaitoisesti. Yhteistyö United Founders Oy:n asiantuntijoiden kanssa mahdollistaa teknisten TDD-selvitysten (Technical Due Diligence) toteuttamisen samanaikaisesti ympäristöarviointien kanssa. Yhdistämällä voimamme pystymme muodostamaan selkeän kokonaiskuvan kohteen mahdollisista riskeistä.

Kaiken yhteistyön keskiössä on asiakas, jolle pitää syntyä lisäarvoa. EDD-TDD-arviointien toteuttaminen samanaikaisesti on usein tilaajan kannalta kustannustehokasta. Asiakkaan hyötynäkökulmasta tällöin 1 + 1 on enemmän kuin 2. Yhteistyön vahvuutena on pienyrittäjien nopeus ja ketteryys sekä laajan ammattitaidon omaava toteutusryhmä, jonka ehdottomana kulmakivenä on tehdä laadukasta ja asiakaslähtöistä työtä. Yhteistyössä on voimaa – yhdessä pystymme tuottamaan arvoa, johon yksin emme pystyisi.

Petra Pihlainen

Environmental and Technical Due Diligence

Palvelumuotoilua PIMA-prosessille

julkaissut

Miten päädyimme optimoimaan Suomenlinnan hoitokunnan PIMA-prosessin? Miten palvelumuotoilu liittyy ympäristökonsultointiin?

Olen aina ollut innokas hahmottamaan kokonaisuuksia ja etsimään niitä osia, joita voisi jollain tavoin parantaa. Olen tehnyt sitä omassa työympäristössäni, mutta miettinyt, miten voisin auttaa myös muita. Olin lukenut palvelumuotoilusta, joka kiteyttää mielestäni määritelmänä kaiken oleellisen: asiakaslähtöistä prosessin suunnittelua ja optimointia. Miksei sille olisi tarvetta myös ympäristötoimialalla?

Yrityksenä vahvuutemme on ympäristöön liittyvien toimialojen asiantuntijuus. Siksi pääsemme helposti syvälle siihen, mikä on toiminnan tarkoitus, ja pystymme hahmottamaan tehostamistarpeet. Tästä syystä, kun Suomenlinnan hoitokunnan kanssa PIMA-toimintaperiaateohjeen päivitysprojektia suunnitellessa tuli ilmi, että itse asiassa heidän koko pilaantuneiden alueiden hankkeisiin liittyvä toimintaprosessi kaipaisi selkeyttä ja tehokkuutta, ehdotimme prosessin optimointityötä.

Aloitimme hankkeen kattavalla selvityksellä nykyisestä prosessista. Yhdessä asiakkaan kanssa määritimme optimointiprojektille ytimekkäät tavoitteet. Keskeisiä tavoitteita muodostui neljä. Tavoitteiden jälkeen esittelimme asiakkaalle konkreettiset ehdotuksemme työn etenemisestä. Kustannussäästöjä emme asettaneet varsinaiseksi tavoitteeksi, sillä on selvää, että optimoinnilla niitä syntyy.

Koko kehittämistyön teimme tiiviisti asiakkaan kanssa yhteistyössä. Olimme myös yhteydessä Suomenlinnan PIMA-prosessiin osallistuviin muihin toimijoihin, jolloin lopputuloksesta saatiin kaikkia hankkeisiin osallistuvia tahoja palveleva.

Kun tuli aika esitellä työmme tulokset, olin valtavan onnellinen kaikesta hyvästä palautteesta, jota saimme. Onnistuimme tekemään tavoitteiden mukaista työtä, joka selkeyttää huomattavasti toimintaa ja aiheuttaa kustannussäästöjä asiakkaalle. Työ oli meille erittäin antoisaa ja mielenkiintoista.

Uskomme, että yhä useampi taho haluaa kehittää toimintaansa ja haluamme myös jatkossa tarjota palveluna niin kutsuttua palvelumuotoilua eli prosessin kehitystä ja optimointia. Sillä saadaan kustannussäästöjen lisäksi myös toimintatavat kuntoon, mikä edesauttaa työntekijöiden hyvinvointia ja lisää työmotivaatiota. Tämä taas lisää työn tehokkuutta. Ole siis yhteydessä, jos tunnistit työssäsi alueita, jotka tarvitsisivat meidän palveluamme!

Leija Lahtinen

Palvelumuotoilu

Kestävän kehityksen arvot liiketoiminnan pohjana

julkaissut

Yrityksen laatutoiminnan ytimessä vaikuttavat kolme tekijää: sosiaalinen, taloudellinen sekä ekologinen kestävyys. Näihin tekijöihin pohjautuvat myös Sipti Environment Oy:n arvot ja visio, ja päätimmekin toimintaa rakentaessamme ottaa yhdeksi työkaluksi yrityksen toiminnan kestävyyttä mittaavan kestävän kehityksen kartoituksen. Kartoitus suoritettiin kevään 2019 aikana ja sen tuloksia hyödynnetään jatkossa toiminnan kehittämisessä.

Taloudellista kestävyyttä mitataan muun muassa kannattavuusasteen sekä resurssitehokkuuden kautta, ja se luo pohjan yrityksen sosiaaliselle kestävyydelle. Yritysmaailmassa sosiaalinen ulottuvuus näkyy muun muassa työhyvinvoinnissa sekä viihtyvyydessä. Näiden kahden osa-alueen taustalla vaikuttaa ekologinen kestävyys – pyrkimys parantaa yrityksen resurssitehokkuutta sekä minimoida negatiivisia ympäristövaikutuksia.

Toimistomme noudattaa kestävän kehityksen kannalta vakiintuneita yleisiä käytäntöjä: esimerkiksi sähkön- sekä vedenkulutusta seurataan, tulostaminen pyritään minimoimaan ja eri jätejakeet kierrätetään mahdollisuuksien mukaan. Sosiaalisen kestävyyden näkökulma on pyritty huomioimaan yrityksen toiminnan alusta lähtien, ja työntekijöiden viihtyvyys onkin organisaation arvojen ytimessä.

Ympäristön kannalta kenties tärkeimmäksi tekijäksi nousee roolimme maanrakentamisalan siirroksessa kohti kiertotalouden periaatteita.

Maa-ainesten käyttöön liittyvät ongelmat, kuten neitseellisen aineksen saatavuus (Geologian tutkimuskeskuksen kartoitus) sekä pilaantuneiden maiden vastaanottopaikkojen rajallinen kapasiteetti, ovat pakottaneet toimialaa muuttamaan toimintatapojaan. Pyrimmekin aktiivisesti edistämään kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista niin omassa toiminnassamme, kuin asiakkaiden suunnitteluhankkeissa.

Ympäristö- ja vastuullisuustietoisuuden lisääntyessä tulevaisuuden markkinajohtajia ovat yritykset, jotka tunnistavat kestävän kehityksen tuomat haasteet ja mahdollisuudet. Kerromme mielellämme lisää sekä omista vastuullisuusperiaatteistamme että kartoituksen tuomista lisähyödyistä yritystoiminnalle.

Kestävän kehityksen arvot liiketoiminnan pohjana

Viihtyvyys keskeisenä arvona

julkaissut

Kaikilla yrityksillä on arvot, vaikka jokaisella niitä ei ole kirjattuna. Me päätimme ryhtyä tähän haasteeseen ja yhdessä määrittää meille tärkeät arvot; sellaiset, joista haluamme pitää kiinni ja joiden takana haluamme seistä. Monenlaisten heittojen, pohdintojen, hylkäysten ja muokkausten jälkeen päädyimme alla esitettyyn ajatusmalliin, jossa keskeisenä arvona on viihtyvyys. Miksi viihtyvyys ja mitä sillä tarkoitamme? Kysymyksen voi kääntää myös toisinpäin: milloin koemme viihtyvämme työssämme? Ja mitä viihtyvyys tuo tullessaan?

Sipti Environment Oy:n arvomalli

Sipti Environmentilla ajattelemme viihtyvyyden kokonaisvaltaisena käsitteenä. Viihtyäksemme tulee meille tärkeiden asioiden olla kunnossa. Tällaisia asioita on lukuisia, eikä kaikkia voi edes luetella – tai välttämättä edes tunnistaa. Kirjasimme siksi arvoiksemme olennaisimmat asiat, jotka luovat meille viihtyvyyden ilmapiirin. Tällaisiksi tunnistimme asiakaslähtöisyyden, kunnioituksen, luotettavuuden, laadukkuuden ja ketteryyden.

Näiden arvojen toteutuessa olemme sellaisessa työpaikassa, jossa haluamme tehdä parhaamme kaikilla osa-alueilla, eli viihdymme. Tällöin meidän on helppo toteuttaa arvojemme mukaista työtapaa, jolloin viihtyvyys arvona näkyy myös asiakkaillemme. Ja kun viihdymme, kunnioitamme toisiamme, olemme ketteriä, teemme työmme asiakaslähtöisesti, laadukkaasti ja luotettavasti – ja näin on positiivinen kierre valmis!

Tervetuloa tutustumaan meihin!

julkaissut

Perustimme Sipti-perheeseen monipuolisia ympäristöpalveluja tarjoavan Sipti Environment Oy:n maaliskuun 2019 alussa. Tarjoamme muun muassa pilaantuneen ympäristön tutkimuksia ja kunnostuksia sekä ympäristö- ja vesilupien laatimista. Koko laajaan palveluvalikoimaamme voit tutustua täältä. Voit ottaa yhteyttä myös näiden palvelukokonaisuuksien ulkopuolisissa ympäristöasioissa.

Toimintamme kulmakivenä on laadukkaiden ratkaisujen tarjoaminen asiakkaidemme toiveiden mukaisesti. Toinen meille tärkeä seikka on viihtyvyys: työssä saa ja pitää olla hauskaa. Näiden teemojen pohjalta olemme lähteneet rakentamaan yrityksemme toimintaa. Alku on ollut opettavainen ja vauhdikas, ja toimintamme onkin lähtenyt upeasti käyntiin.

 Jos tarvitset ammattitaitoista apua ympäristöhankkeissa, ole meihin yhteydessä!

PS: Referenssejä ilmestyy nettisivuillemme pienellä viiveellä, kysy referenssejämme meiltä suoraan soittamalla tai sähköpostitse!

Sweco on tehnyt tarjouksen Sipti-yhtiöiden ostamisesta ja kauppa on toteutunut 2.1.2025

julkaissut

Sweco on ostanut kaikki neljä Sipti-yhtiötä. Yrityskaupan myötä Sipti Oy, Sipti Infra Oy, Kymen Sipti Oy ja Sipti Environment Oy siirtyvät nykyisessä muodossaan Swecon omistukseen.
Sweco oli tunnistanut Sipti-yhtiöiden vahvan ammattitaidon ja katsonut että Sipti-yhtiöiden palvelut täydentävät erinomaisesti Swecon tarjontaa erityisesti geoteknisen suunnittelun ja konsultoinnin osalta. Lisäksi Siptin voimakkaasti kasvanut ympäristökonsultoinnin liiketoiminta vahvistaa Swecon jo ennestään monipuolisia ympäristö- ja vastuullisuuskonsultoinnin palveluita. Sipteillä nähtiin yrityskaupan tuovan laajempia liiketoiminnan ja henkilöstön kehittämisen mahdollisuuksia osana monialaista ja vakaata yhtiötä. 
Yhdessä Swecon kanssa tarjoamme asiakkaillemme jatkossakin erittäin monipuolisen ja korkeatasoisen geo- ja ympäristötekniikan osaamisen erilaisiin kohteisiin ja myös vaativimpiin hankkeisiin. Kaupan myötä nykyiset Sipti-yhtiöiden asiakkaat saavat käyttöönsä myös Swecon monialaisen palvelutarjonnan, laajan suunnitteluosaamisen sekä suunnitteluresurssit.
Sopimukset ja projektit jatkuvat kuten ennenkin eikä yrityskauppa aiheuta toimenpiteitä Sipti-yhtiöiden asiakassuhteisiin. Myös yhteyshenkilöt ja heidän yhteystietonsa säilyvät ennallaan.

Jos sinulla herää kysymyksiä, otathan meihin yhteyttä. Vastaamme mielellämme kaikkiin kysymyksiinne. 

Yhteystiedot Sipti-yhtiöt:
Teemu Rahikainen, Sipti-yhtiöt, johtoryhmän pj, +358 50 569 0991
Ossi Rintala, Sipti yhtiöt, johtoryhmän jäsen, +358 40 7558 779
Marko Haatainen, toimitusjohtaja Sipti Oy, +358 40 7371 793
Tuomas Kärki, toimitusjohtaja Sipti Infra Oy, +358 50 547 2707
Verneri Vulkko, toimitusjohtaja Kymen Sipti Oy, +358 44 704 6218
Petra Pihlainen, toimitusjohtaja Sipti Environment Oy, +358 40 757 9931

Yhteystiedot Sweco:
Juho Siipo, toimialajohtaja, Infra ja liikenne, +358 400 764 890

Henkilöesittelyssä Iida

julkaissut

Saimme tänä syksynä vahvistusta Kuopion toimistollemme. Iida tuo meille muun muassa lisää ympäristötieteiden, ympäristövaikutusten arvioinnin, ekotoksikologian ja ympäristölainsäädännön osaamista. Tervetuloa Siptille!

Iida-Maria Räsänen

Valmistuin kesällä 2024 Itä-Suomen yliopistosta filosofian maisteriksi, pääaineenani ympäristötiede. Opintojeni aikana perehdyin laaja-alaisesti ympäristötieteiden eri osa-alueisiin, aina ympäristöanalytiikasta erilaisiin ympäristövaikutusten arviointeihin saakka. Erityisesti perehdyin ekotoksikologiaan eli kemikaalien liikkumiseen ja muuttumiseen ympäristössä sekä niiden vaikutuksiin niin luontoon kuin ihmisten terveyteenkin.  Ympäristöoikeuden sivuaineeni antoi minulle vahvan pohjan kansainväliseen ja kansalliseen ympäristölainsäädäntöön. Lakitekstien ja muiden säädösten tulkinta onkin minulle tuttua ja koen sen mielenkiintoiseksi!

Opintojeni loppupuolella työskentelin tutkimusavustajana Itä-Suomen yliopiston biogeokemian tutkimusryhmässä, missä pääsin perehtymään ilmakehän kasvihuonekaasujen ja ilmakehäkemian kannalta tärkeiden reaktiivisten kaasujen taustalla oleviin prosesseihin. Tein tutkimusryhmään myös pro gradu -tutkielmani, missä tutkin turvepellon pohjaveden tason vaikutusta pellon kasvihuonekaasupäästöihin ja viljasadon kasvuun. Sain tutkimusryhmässä työskentelystä arvokasta kokemusta erityisesti tutkimusten suunnittelusta, kenttätöiden toteutuksesta ja ympäristömonitoroinnista sekä tutkimusraportoinnista.

Ympäristöalan opintojen ohessa työskentelin useiden vuosien aikana mm. kaupan alalla erilaisissa asiakaspalvelutehtävissä, joissa pääsin hyödyntämään vuorovaikutustaitojani sekä rakentamaan hyviä asiakaskokemuksia ja kestäviä asiakkuussuhteita. Minulle onkin tärkeää ratkaista ongelmia tehokkaasti, aina asiakkaan tarpeita kuunnellen sekä asiakkaan odotukset täyttäen.

Aloitin lokakuussa 2024 Siptillä ympäristösuunnittelijan tehtävässä, jossa pääsen hyödyntämään jo kerryttämääni osaamista ja asiantuntemusta sekä kehittymään alan ammattilaisena. On ollut mahtavaa päästä osaksi tätä upeaa asiantuntijoiden joukkoa!

Sipti ympäristökonsulttina Veolian metanolipuhdistamohankkeessa 

julkaissut

Metsä Fibre Oy:n Äänekosken biotuotetehtaan yhteyteen on valmistumassa Veolia Services Suomi Oy:n metanolipuhdistamo. Puhdistamolla tullaan tuottamaan liikennepolttoaineeksi ja kemianteollisuuteen raaka-aineeksi kelpaavaa biometanolia Metsä Fibren biotuotetehtaalla selluntuotannon sivuvirtana muodostuvasta raakametanolista. Sipti Environment toimi Veolian toimeksiannosta hankkeessa ympäristökonsulttina, vastaten YVA-tarveselvitysten sekä ympäristölupahakemuksen laatimisesta.   

Kuva metanolipuhdistamohankkeen työmaalta

Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibre Oy:n Äänekosken biotuotetehtaan yhteyteen on valmistumassa Veolia Services Suomi Oy:n metanolipuhdistamo. Metanolipuhdistamon on määrä käynnistyä syksyllä 2024. Metanolipuhdistamolla tullaan käsittelemään biotuotetehtaalla sellun tuotannossa muodostuvaa raakametanolia, josta erilaisten puhdistus- ja erotusprosessien kautta saadaan jalostettua liikennepolttoaineeksi ja kemianteollisuuteen raaka-aineeksi kelpaavaa biometanolia.

Raakametanoli on tähän saakka lähinnä poltettu energiaksi biotuotetehtaan soodakattilassa. Metanolipuhdistamolla ko. selluntuotannon sivuvirta voidaan jatkojalostaa korkeamman lisäarvon tuotteeksi, biometanoliksi, jolla voidaan korvata fossiilisia materiaaleja ja polttoaineita. Veolian operoima ja omistama metanolipuhdistamo integroidaan tiiviisti Metsä Fibren biotuotetehtaan prosesseihin.

Raakametanolin lisäksi myös metanolipuhdistamolla tarvittavaa höyryä, jäähdytysvettä ja sähköä saadaan biotuotetehtaalta. Metanolipuhdistamon prosesseissa raakametanolista erotetut hyödyntämättä jäävät jakeet palautetaan takaisin biotuotetehtaalle, prosessoitaviksi olemassa oleviin käsittelyjärjestelmiin. Metanolipuhdistamo on vasta toinen tähän teknologiaan perustuva täyden mittakaavan laitos maailmassa ja ensimmäinen täysin puhdistettua IMPCA-laatua tuottava yksikkö.    

Sipti mukana suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa

Rakentamisvaihetta edelsi hankkeen suunnittelu- ja valmisteluvaihe, johon sisältyivät myös hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) tarpeen selvitys sekä ympäristöluvan hakeminen. Veolia Services Suomi Oy valitsi ympäristökonsultikseen Sipti Environment Oy:n, vastaamaan YVA-tarveselvityksistä sekä ympäristölupahakemuksen laatimisesta.  

”Tarkastelimme YVA-tarveselvityksessä, onko kyseessä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä edellyttävä hanke, kuten YVA-lain hankeluettelon mukainen kemianteollisuus tai aineiden varastointi. Lisäksi tarkasteltiin, voisiko hankkeesta aiheutua sellaisia merkittäviä ympäristövaikutuksia, jotka edellyttäisivät YVA-menettelyn toteuttamista yksittäistapausharkinnan perusteella. Selvitystyössä tarvittiin monipuolista teknistä osaamista ja ympäristöasiantuntemusta sekä lainsäädännön tuntemusta ja tulkintaa. Tehtyjen selvitysten perusteella päädyimme arvioon, ettei YVA-menettelyä hankkeessa tarvita”, kertoo johtava asiantuntija Jari Koivunen Sipti Environmentilta.   

Selvitystyön perusteella haettiin Keski-Suomen ELY-keskukselta päätöstä YVA-menettelyn tarpeesta hankkeessa. ELY-keskuksen päätöksen mukaan metanolipuhdistamohankkeeseen ei tarvinnut soveltaa YVA-menettelyä. YVA-tarvepäätöksen jälkeen käynnistettiin ympäristöluvan hakuprosessi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa. Sipti Environment valmisteli ympäristölupahakemuksen yhteistyössä Veolian kanssa. Lupaprosessi kesti laadukkaasti tuotettujen suunnitelma- ja lupahakemusasiakirjojen sekä hyvin sujuneen viranomaisyhteistyön ansiosta vain runsaat puoli vuotta ja johti aluehallintoviraston myönteiseen ympäristölupapäätökseen.  

Veolia Services Suomi Oy:n tekninen johtaja Mikko Bogdanoff pitää Sipti Environmentin panosta YVA-selvityksissä sekä myönteisen ympäristölupapäätöksen saamisessa keskeisenä. ”YVA- ja lupapäätökset olivat odotusten mukaisia ja Siptin asiantuntemus myötävaikutti niihin suuresti”, Bogdanoff toteaa.  

Myös Koivunen Sipti Environmentiltä pitää hankkeen valmistelu-, selvitys- ja luvitusvaihetta hienona onnistumisena sekä hyvänä esimerkkinä hankkeesta vastaavan ja ympäristökonsultin toimivasta yhteistyöstä. ”Kaiken kaikkiaan YVA-selvitykset ja ympäristölupaprosessi saatiin hoidettua sujuvasti ja nopealla aikataululla. Meillä oli hankkeesta vastaavan ja konsultin kesken selkeä yhteinen tavoite tuottaa laadukkaat hankesuunnitelmat, ympäristöselvitykset ja ympäristölupahakemus, joilla varmistettaisiin hankkeen eteneminen suunnitellusti ja aikataulussaan. Oli hienoa olla mukana edistämässä tämän maailman mittakaavassakin ainutlaatuisen ja investointina noin 50 miljoonan euron suuruisen biometanolihankkeen toteutumista ja tarjota laaja-alaisesti ympäristökonsultoinnin osaamistamme hankkeen eri vaiheisiin.”   

Henkilöesittelyssä Markus

julkaissut

Sipti Environment on saanut viime aikoina vahvistusta. Nyt on tullut aika esitellä Kuopion toimipisteemme tuorein asiantuntija: Markus!

Sipti Environmentin uusi työntekijä Markus

Valmistuin ympäristötekniikan insinööriksi vuonna 2019 Savonian ammattikorkeakoulusta. Vuodesta 2015 lähtien olen kerryttänyt työkokemusta maanrakennusalalta, geo- ja hydrologisista tutkimuksista, kiviaineslaboratoriosta, erityyppisistä mittausteknisistä tehtävistä ja laadunvalvonnasta sekä ympäristöteknisistä tutkimuksista. Kokemusta maaperään sekä pohja- ja pintavesiin liittyvistä hankkeista minulla on siis lähes yhdeksän vuotta.

Työskentely pilaantuneen maaperän, pohja – pintaveden sekä erilaisten jätteisiin liittyvien toimeksiantojen parissa tuntui luontevalta aiemman työkokemukseni pohjalta. Etenkin PIMA-hankkeissa yhdistyvät tasapuolisesti maa – ja ympäristörakentaminen, tutkimustehtävät sekä itse toteutus. Minua kiinnostavat yhä enemmän riskiperusteiset kunnostukset ja niihin liittyvä kestävyyssuunnittelu, jolla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä hankkeen kustannuksissa sekä toteutuksessa syntyvissä päästöissä.

Kokemustaustaani olennaisempaa on niistä kertyneen tiedon ja menetelmien yhdistäminen tilaajan tarvetta sekä projektien tavoitteita palvelevaksi kokonaisuudeksi. Lähestymistapani ympäristörakentamiseen ja niihin liittyviin selvityksiin on hyvin käytännönläheinen, jossa pyrin yhdistämään teorian ja käytännön, lainsäädännön ja menetelmien tuntemuksen, sekä moniammatillisen yhteistyön.

Minulle tärkeää työssäni on tuottaa alan lainsäädäntö, vaihtoehdot sekä tutkimusdata työhön kuuluvalle sidosryhmälle ymmärrettävään muotoon, joka tarjoaa pohjan moniammatilliselle yhteistyölle ja tätä kautta mahdollistaa parhaan lopputuloksen.

Siptillä odotan pääseväni luomaan merkityksellisiä asiakas – ja yhteistyösuhteita, joissa korostuu molempien osapuolien menestys sekä avoin ja laadukas viranomaisyhteistyö. Uskon, että Siptillä pystyn hyödyntämään aiempaa työkokemustani aiempaa laajemmin ja tekemään monipuolista yhteistyötä eri Sipti-yhtiöiden välillä.

Ensimmäisten Siptillä vietettyjen kuukausien aikana olen jo päässyt tutustumaan suureen osaan Siptiläisistä, sekä projektitehtävien kautta, vierailemalla muilla toimistoillamme, että kaikki Siptiläiset yhteen kokoavilla Sipti -päivillä. On ollut mahtavaa päästä osaksi tätä joukkoa!

Henkilöesittelyssä Oona

julkaissut

Sipti Environmentin henkilöstömäärä on viime aikoina kasvanut ja on tullut aika tutustua tarkemmin heihin, ketkä meillä työskentelevät. Ensin esittelyvuorossa on ympäristösuunnittelijamme Oona.

Sipti Environment Oy:n ympäristösuunnittelija Oona

Valmistuin kesällä 2023 Helsingin yliopistosta maataloustieteiden maisteriohjelmasta, pääaineenani maaperä- ja ympäristötiede. Opinnoissa perehdyin mm. maaperän kemiallisiin, fysikaalisiin ja biologisiin ominaisuuksiin sekä siihen, miten aineet ja yhdisteet liikkuvat ja muuttavat muotoaan maaperässä. Lisäksi opiskelin mm. akvaattisia tieteitä, kasvi- ja sienilajintuntemusta sekä paikkatietoa.

Opiskeluaikoinani työskentelin yliopistolla erilaisissa tutkimushankkeissa pelto-, kasvihuone-, ja inkubaatiokokeiden parissa, tehden paljon sekä kenttä-, että laboratoriotöitä. Pro gradu -tutkielmassani tutkin fosforin eri muotojen varastoja luonnonmukaisesti ja tavanomaisesti viljellyn maatalousmaan syvyysprofiilissa. Yliopisto-opintoja ennen valmistuin laborantiksi Keski-Uudenmaan Koulutuskuntayhtymä KEUDA:sta ja toimin myös laboranttina ympäristöanalytiikan parissa, mikä lisäsi ymmärrystäni yhdisteiden kemiallisista ominaisuuksista.

Nykyisin Siptillä ympäristösuunnittelijana työskennellessäni, eri hankkeisiin liittyvät ympäristötutkimukset painottuvat usein haitta-aineisiin. Samat lainalaisuudet aineiden käyttäytymiseen ja kulkeutumiseen ympäristössä kuitenkin pätevät, olipa kyseessä sitten kasviravinne taikka haitta-aine.

Siptillä työskentelyssä pidän erityisen paljon kenttätöistä, ja kiinnostavimmiksi olen kokenut projektit, joissa on maaperän ja pohjaveden lisäksi tutkittu myös saman alueen vesistöjä.